Tasapuolinen kohtelu ja syrjintäkiellot
Työnantajalla on lakiin perustuva velvollisuus kohdella työntekijöitään tasapuolisesti ja syrjimättä. Asiasta säädetään työsopimuslaissa, yhdenvertaisuuslaissa, naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki) annetussa laissa sekä rikoslaissa.
Työsopimuslain tasapuolisuusvaatimus ja syrjintäkielto
Työsopimuslain tasapuolisen kohtelun vaatimus merkitsee muun muassa sitä, että työnantajan on kohdeltava työntekijöitä tasapuolisesti eli samanlaisissa tilanteissa samalla tavalla. Tasapuolinen kohtelu täytyy ottaa huomioon muun muassa, kun työnantaja myöntää etuja ja asettaa velvollisuuksia työntekijöilleen (esim. palvelussuhteen ehdot, töiden järjestely, tehtävien jakaminen, etujen antaminen, koulutukseen valitseminen tai uralla eteneminen). Työntekijöitä tulee kohdella tasapuolisesti ja siitä voidaan poiketa vain, jos poikkeaminen on perusteltua työntekijän asema ja tehtävät huomioon ottaen. Esim. etuuksien määrä ja laatu voivat hyväksyttävästi vaihdella työntekijän aseman ja tehtävän mukaan.
Syrjintäkielto merkitsee sitä, ettei työntekijää saa esimerkiksi terveyden, kansallisen alkuperän, kielen, uskonnon, poliittisen toiminnan, iän tai sukupuolen perusteella asettaa muita työntekijöitä huonompaan asemaan. Työsopimuslaissa syrjintäkiellon osalta viitataan nykyään yhdenvertaisuuslakiin. Kun työnantaja valitsee työntekijöitä tai tekee muita työsuhteeseen liittyviä päätöksiä, perusteena on oltava työn vaatimukset, eikä työntekijää saa syrjiä henkilöön liittyvien ominaisuuksiensa perusteella. Työnantajan, joka on rikkonut syrjinnän kieltoa, on yhdenvertaisuuslain perusteella maksettava syrjinnän kohteena olleelle työntekijälle hyvitystä. Syrjintäkiellon rikkomisesta on säädetty rangaistus myös rikoslaissa.
Katso yhdenvertaisesta kohtelusta ja syrjintäkiellosta jäljempänä.
Lain mukaan määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työsuhteissa ei saa pelkästään työsuhteen tällaisen luonteen vuoksi soveltaa muita epäedullisempia työehtoja. Työnantajalla on oltava perusteltu syy siihen, että esimerkiksi määräaikaisia työntekijöitä kohdellaan eri tavoin kuin toistaiseksi palkattuja.
Tasa-arvolain velvoitteet ja syrjintäkielto
Tasa-arvolain tavoitteena on edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa ja parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Lain tarkoituksena on myös estää sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuva syrjintä.
Jokaisen työnantajan tulee edistää sukupuolten tasa-arvoa tavoitteellisesti ja suunnitelmallisesti. Työnantajan, jonka työsuhteessa olevan henkilöstön määrä on vähintään 30, on laadittava suunnitelma tasa-arvon edistämiseksi [Tasa-arvosuunnitelma].
Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän mm. sukupuolen, raskauden, synnytyksen, vanhemmuuden ja perheenhuoltovelvoitteiden sekä sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella. Myös seksuaalista häirintää ja häirintää sukupuolen perusteella pidetään tasa-arvolain vastaisena kiellettynä syrjintänä. Samoin käskyä tai ohjetta harjoittaa sukupuoleen perustuvaa syrjintää pidetään syrjintänä.
Työnantajan on pystyttävä osoittamaan hyväksyttävä syy menettelylleen, jos hän syrjäyttää eri sukupuolta olevan ansioituneemman työntekijän työhönotossa, soveltaa eri sukupuolta oleviin työntekijöihin erilaisia palkkaehtoja tai muuten asettaa eri sukupuolta olevat työntekijät eri asemaan työpaikalla esimerkiksi irtisanottavia ja lomautettavia työntekijöitä valittaessa.
On tärkeää huomata, että on työnantajan velvollisuus myös puuttua seksuaaliseen ja sukupuoliseen häirintään, jos hän tällaista havaitsee työpaikalla. Velvoitteen laiminlyönti katsotaan syrjinnäksi.
Työnantajan menettelyä pidetään kiellettynä syrjintänä myös silloin, jos henkilö irtisanotaan tai asetetaan muutoin epäedulliseen asemaan sen jälkeen, kun hän on vedonnut tasa-arvolaissa säädettyihin oikeuksiin tai velvollisuuksiin.
Työnantajan on pyynnöstä viivytyksettä annettava kirjallinen selvitys menettelystään sille, joka katsoo joutuneensa syrjäytetyksi työhönottotilanteessa. Selvityksestä tulee käydä ilmi työnantajan noudattamat valintaperusteet, valituksi tulleen koulutus, työ- ja muu kokemus sekä muut valintaan vaikuttaneet selvästi osoitettavissa olevat ansiot ja seikat. Työnantajan on samoin viivytyksettä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista työnhakijalle tai työntekijälle, joka katsoo joutuneensa muulla tavoin tasa-arvolain vastaisen syrjinnän kohteeksi.
Työnantajan on myös annettava selvitys työntekijälle tämän palkkauksen perusteista ja muut työntekijää koskevat välttämättömät tiedot sen arvioimiseksi, onko palkkauksessa noudatettu tasa-arvoperiaatetta vai rikottu syrjintäkieltoa. Silloin kun on aihetta epäillä palkkasyrjintää sukupuolen perusteella, luottamusmiehellä ja luottamusvaltuutetulla tai muulla sovitulla työntekijöiden edustajalla on lisäksi itsenäinen oikeus saada palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja yksittäisestä työntekijästä tai työntekijäryhmästä. Yksittäistä työntekijää koskevien tietojen antamiseen vaaditaan työntekijän suostumus.
Työnantajan, joka on rikkonut tasa-arvolaissa asetettua syrjinnän kieltoa, on maksettava syrjinnän kohteena olevalle työntekijälle hyvitystä vähintään 3 620 euroa (vuonna 2018) ja työhönottotilanteessa enintään 18 130 euroa (vuonna 2018) tilanteen vakavuudesta riippuen. Hyvityksen määrä tarkistetaan kolmen vuoden välein. Hyvityksen suorittaminen ei estä loukattua lisäksi vaatimasta korvausta taloudellisesta vahingosta vahingonkorvauslain taikka muun lain mukaan.
Yhdenvertaisuuslain syrjintäkielto
Yhdenvertaisuuslaki asettaa työnantajalle velvollisuuden edistää yhdenvertaisuuden toteutumista työhönotossa, työoloja järjestettäessä ja työntekijöiden uralla etenemisessä. Työnantajalla, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä, on oltava yhdenvertaisuussuunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi [Yhdenvertaisuussuunnitelma].
Yhdenvertaisuus tarkoittaa yhdenvertaista kohtelua kaikista henkilöön liittyvistä ominaisuuksista, kuten iästä, etnisestä alkuperästä, kansalaisuudesta, uskonnosta, kielestä, vakaumuksesta, mielipiteestä, poliittisesta toiminnasta, ammattiyhdistystoiminnasta, perhesuhteista, terveydentilasta, vammaisuudesta tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumatta. Ketään ei saa syrjiä näillä perusteilla.
Syrjinnäksi katsotaan paitsi epäsuotuisa kohtelu johonkin toiseen verrattuna, myös näennäisesti puolueeton säännös tai käytäntö, joka tosiasiassa johtaa henkilön epäedulliseen asemaan muihin nähden, ks. [Syrjintäkielto, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaatimus työhönotossa].
Erilainen kohtelu työhön otettaessa ja työsuhteen aikana on oikeutettua, jos kohtelu perustuu työtehtävien laatua ja niiden suorittamista koskeviin todellisiin vaatimuksiin ja tällainen kohtelu on oikeasuhtaista ottaen huomioon kohtelun tavoite. Lisäksi ikään tai asuinpaikkaan perustuva erilainen kohtelu voi olla sallittua tietyillä laissa säädetyillä edellytyksillä.
Lain mukaan työnantajan on tehtävä asianmukaiset ja tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa saada työtä ja samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä uralla. Työnantajan on pyynnöstä viipymättä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista vammaiselle, joka katsoo kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi tulleensa syrjityksi työtä hakiessaan tai työsuhteen aikana.
Kiellettyä syrjintää on myös häirintä, ohje tai käsky syrjiä sekä kohtuullisten mukautusten epääminen vammaisilta. On tärkeää muistaa, että työnantajan katsotaan syyllistyneen syrjintään, jos työnantaja laiminlyö puuttua häirintään, josta on saanut tiedon.
Työntekijää ei saa myöskään asettaa epäedulliseen asemaan tai kohdella siten, että häneen kohdistuu kielteisiä seuraamuksia, koska hän on valittanut tai ryhtynyt toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden turvaamiseksi. Työntekijää ei voi esimerkiksi irtisanoa tai siirtää toisiin tehtäviin.
Yhdenvertaisuuslaki kieltää myös syrjivät työpaikkailmoitukset. Työsuojeluviranomainen voi kieltää syrjivän työpaikkailmoituksen sakon uhalla. Hyvitystä voi vaatia vain työnhakija, joka on tosiasiallisesti hakenut kyseistä työpaikkaa eikä ole tullut siihen valituksi.
Työnantaja, joka kohtelee työntekijää epäsuotuisasti muihin työntekijöihin nähden tai jonka työpaikalla noudatettava käytäntö johtaa työntekijän epäedulliseen asemaan muihin työntekijöihin nähden tai joka ei puutu työpaikalla tapahtuvaan häirintään, voidaan tuomita maksamaan työntekijälle yhdenvertaisuuslain rikkomisen perusteella hyvitystä. Myös vastatoimien kohteeksi joutuneella on oikeus hyvitykseen. Hyvityksen suorittaminen ei estä loukattua vaatimasta hyvityksen lisäksi korvausta taloudellisesta vahingosta vahingonkorvauslain tai muun lain mukaan.
Syrjintäkiellon rikkomisesta on säädetty rangaistus myös rikoslaissa.