Perustietoja osakeyhtiöstä
Osakeyhtiön toiminnasta säädetään osakeyhtiölaissa. Nykyinen osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.9.2006. Osakeyhtiö on itsenäinen osakkeenomistajistaan erillinen juridinen henkilö. Tämä tarkoittaa käytännössä, että osakeyhtiöllä voi olla oikeuksia ja velvollisuuksia (oikeuskelpoisuus) ja yhtiö voi itse määrätä oikeuksista ja velvollisuuksista (oikeustoimikelpoisuus). On tärkeää muistaa, että osakeyhtiön puolesta toimivat yhtiötä edustavat luonnolliset henkilöt, kuten hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja.
Osakeyhtiön etu muihin yritysmuotoihin verrattuna on, että yhtiön osakkaiden vastuu yhtiön veloista ja muista sitoumuksista rajoittuu heidän sijoitustensa määrään. He eivät siis ole henkilökohtaisesti vastuussa osakeyhtiön velvoitteista, eikä vastaavasti yhtiö ole vastuussa osakkeenomistajien velvoitteista. Tätä korostaa myös yhtiön toimielinten ja osakkeenomistajien erillisyys. Tässä suhteessa osakeyhtiö eroaa avoimesta yhtiöstä ja kommandiittiyhtiöstä, joissa yhtiömiehillä on myös henkilökohtainen vastuu yhtiön velvoitteista. Kommandiittiyhtiöllä tällainen vastuu on kuitenkin vain vastuunalaisella yhtiömiehellä.
Osakeyhtiö syntyy, kun se rekisteröidään kaupparekisteriin. Osakeyhtiön perustamista on käsitelty tarkemmin kohdassa [Yhtiön perustaminen]. Ennen rekisteröimistä yhtiö ei voi hankkia oikeuksia eikä tehdä sitoumuksia eikä myöskään olla asianosaisena tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa. Yhtiö tulee ilmoittaa rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta tai yhtiön perustaminen raukeaa. Yhtiön puolesta ennen sen rekisteröimistä tehdyistä toimista vastaavat toimesta päättäneet ja siihen osallistuneet yhteisvastuullisesti. Vastuu siirtyy yhtiölle, kun yhtiö rekisteröidään.
Osakeyhtiön tarkoituksena on ensisijaisesti tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen, ellei yhtiöjärjestyksessä nimenomaisesti säädetä yhtiölle muuta tarkoitusta. Tämä voitontuottamistarkoitus tapahtuu yleensä yhtiöjärjestyksessä määrätyn toimialan puitteissa, jota osakeyhtiö harjoittaa. Tässä suhteessa osakeyhtiö eroaa ratkaisevasti esimerkiksi yhdistyksestä, joka voidaan perustaa aatteellisen toiminnan tukemiseen tai säätiöstä, jonka tarkoituksena on hallita tiettyä varallisuuskokonaisuutta.
Osakeyhtiön tunnusmerkkeihin kuuluu myös pääoman pysyvyys. Yksityisellä osakeyhtiöllä ei ole vähimmäisosakepääomavaatimusta, mutta julkisen osakeyhtiön osakepääoman on oltava vähintään 80 000 euroa. Pääoman pysyvyyteen kuuluu, että yhtiön varoja voidaan jakaa vain siten kuin osakeyhtiölaissa on säädetty. Tätä on pidetty tärkeänä, koska osakkeenomistajat eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa yhtiön veloista.
Jollei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty toisin, kaikki osakkeet tuottavat osakeyhtiössä yhtäläiset oikeudet. Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti yhtiökokous, hallitus tai toimitusjohtaja ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkeenomistajalle tai muulle epäoikeutettua etua yhtiö tai toisen osakkeenomistajan kustannuksella.
Osakeyhtiön osakkeet voidaan rajoituksitta luovuttaa ja hankkia, jollei yhtiöjärjestyksessä ole määrätty toisin. Osakkeiden luovutettavuutta voidaan rajoittaa suostumus- ja lunastuslausekkeilla (ks. tarkemmin [Lunastuslauseke] ja [Suostumuslauseke].
Osakeyhtiön pakollisia hallintoelimiä ovat yhtiökokous ja hallitus. Yhtiökokouksessa yhtiön osakkaat päättävät tärkeimmistä yhtiötä koskevista asioista, kuten yhtiöjärjestyksen muutoksesta, yhtiön osakepääoman korottamisesta ja yhtiön tilinpäätöksen vahvistamisesta. Yhtiön hallitus huolehtii osakeyhtiön toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä ja edustaa yhtiötä. Hallitus voi valita osakeyhtiölle myös toimitusjohtajan, joka vastaa yrityksen juoksevasta hallinnosta. Yhtiön johdon keskeisenä tehtävänä on huolellisesti toimien edistää yhtiön etua.