Vakuudet
Vakuuksien avulla luotonantaja pyrkii turvaamaan oman saatavansa takaisinmaksun velallisen maksukyvyttömyyden varalta. Luottojen vakuuksina käytetään kiinnityksiä velallisen omaisuuteen, omaisuuden panttausta sekä takausta, joka voi olla myös pankin (pankkitakaus), vakuutusyhtiön (luottovakuutus) tai jonkin erityisrahoituslaitoksen antama takaus.
Omistaja voi saada kiinteistöönsä euromääräisen kiinnityksen, jota haetaan kiinteistön sijaintipaikan käräjäoikeudesta. Todistuksena kiinnityksen vahvistamisesta annetaan panttikirja, jota omistaja voi käyttää velkojensa vakuutena, ks. kiinteän omaisuuden kiinnityksestä tarkemmin luvussa [Kiinteistön kiinnitys].
Yrityskiinnitys kohdistuu kaikkeen velallisyrityksen irtaimeen omaisuuteen [Irtain omaisuus]. Yrityskiinnityksen ulkopuolelle jää kuitenkin omaisuus, joka on luovutettu erikseen vakuudeksi tai muuten rajattu kiinnityksen ulkopuolelle. Yritys voi vapaasti myydä omaisuuttaan, mutta kaikki myydyn omaisuuden tilalle tullut omaisuus tulee automaattisesti yrityskiinnityksen piiriin. Yrityskiinnitykseen sisältyvää omaisuutta ei voi luovuttaa käteispantiksi kolmannelle osapuolelle, arvopapereita, arvo-osuuksia ja saatavia lukuun ottamatta.
Käteispanttauksessa velan vakuutena oleva omaisuus luovutetaan panttaussopimuksella luotonantajan hallintaan. Panttauksen kohteena voivat olla irtaimet esineet tai oikeudet muttei kuitenkaan kiinteistö. Arvo-osuusjärjestelmässä olevat arvopaperit pantataan arvo-osuustilille tehtävällä panttausmerkinnällä, ks. [Arvo-osuusmuotoiset osakkeet].
Takaus on erityinen sitoumus, jolla sitoumuksen antaja (takaaja) ottaa vastatakseen velkojaa kohtaan toisen henkilön (velallisen) velvoitteen eli päävelan suorittamisen. Takaus voi olla joko toissijainen tai omavelkainen. Toissijaisessa takauksessa takaaja on velvollinen suorittamaan velallisen velan ainoastaan, mikäli velalliselta ei saada suoritusta. Omavelkaisessa takauksessa takaaja vastaa velastaan niin kuin hän itse olisi velallinen, ts. velkoja voi vaatia velan suoritusta suoraan takaajalta. Jos takauksessa ei ole sovittu sen muodosta, sen katsotaan olevan toissijainen ja koskevan vain velan pääomaa. Käytännössä useimmat takaukset ovat omavelkaisia ja koskevat myös velan korkoa ja mahdollisia muita kustannuksia. Vaikka osakeyhtiössä osakkaat eivät lain nojalla vastaakaan yhtiön veloista, he voivat taatessaan yhtiön velkaa joutua siitä myös henkilökohtaiseen vastuuseen.
Pankkitakaus on takauksen erityismuoto, joka tarkoittaa pankin antamaa omavelkaista takausta asiakkaansa velan tai muun sitoumuksen täyttämisen vakuudeksi. Pankki edellyttää yleensä yritykseltä, jonka puolesta se antaa pankkitakauksen, vastasitoumusta, jossa yritys sitoutuu maksamaan pankille takauksen perusteella velkojalle mahdollisesti maksetun määrän. Vastasitoumuksen vakuutena voi olla esimerkiksi kiinnitys tai käteispantti. Pankkitakaus on velkojan kannalta turvallinen vakuus.
Vakuutena voi olla mahdollista käyttää myös vakuutusyhtiön myöntämää takausluottovakuutusta, joka on pankkitakauksen kaltainen vakuus. Takausluottovakuutuksessa vakuutusyhtiö antaa takauksen velallisen maksamaa vakuutusmaksua vastaan.