Normaalisitova työehtosopimus
Lakien jälkeen seuraavaksi velvoittavin työsuhteiden ehtojen lähteistä on työehtosopimus. Jos työehtosopimusta ei ole vahvistettu alalla yleissitovaksi, se sitoo ainoastaan niitä työnantajia, jotka kuuluvat työnantajayhdistykseen tai -liittoon, joka on osallistunut sopimuksen solmimiseen. Tämän vahvistaa työehtosopimuslaki. Normaalisitovaan työehtosopimukseen ovat sidottuja ne työnantajat ja yhdistykset alayhdistyksineen, jotka ovat solmineet työehtosopimuksen. Sidottuja ovat myös ne työnantaja- ja työntekijäjäsenet, jotka kuuluvat edellä mainittuihin yhdistyksiin.
Normaalisitovaan työehtosopimukseen sidotun työnantajan ja työntekijän on noudatettava työehtosopimuksen määräyksiä. Työnantaja- ja ammattiliitot valvovat normaalisitovan työehtosopimuksen noudattamista. Normaalisitovan työehtosopimuksen etuna on työrauhavelvoite. Tämä tarkoittaa, että työntekijät eivät saa ryhtyä lakkoon, saartoon tai muuhun näihin rinnastettavaan toimenpiteeseen normaalisitovan työehtosopimuksen voimassa ollessa. Normaalisitova työehtosopimus on molempia osapuolia velvoittava.
Työehtosopimukseen sidottu työnantaja ja työntekijä voidaan tuomita maksamaan hyvityssakkoa työehtosopimuksen rikkomisesta, esimerkiksi lakkoilusta työehtosopimuksen ollessa voimassa. Edellytyksenä tälle kuitenkin on, että rikkominen on tahallista tai sen asteista, ettei voida perustellusti vedota vilpittömään mieleen. Sakon määrää työtuomioistuin. Hyvityssakkojen maksimimäärät vahvistetaan kolmivuotiskausittain ja ovat vuoden 2024 alusta lukien työnantajalle 37 400 euroa ja yksittäiselle työntekijälle 370 euroa. Myös työntekijäpuolen yhdistykselle voidaan määrätä maksettavaksi mainittu enintään 37 400 euron hyvityssakko esimerkiksi työrauhavelvollisuuden rikkomisesta.
Pienyritys ei yleensä kuulu työnantajaliittoon eikä siten ole sidottu työehtosopimukseen normaalisitovuuden perusteella vaan yleissitovuuden perusteella, ks. tarkemmin [Yleissitova työehtosopimus] ja [Työehtosopimusten määräyksiä]