Työntekijän lojaliteettivelvoite ja kilpailukieltosopimus

Työsopimuslaki rajoittaa ainoastaan työsuhteen kestäessä työntekijän oikeutta tehdä työtä ja harjoittaa muuta toimintaa, joka hyvän tavan vastaisena kilpailutekona vahingoittaa työnantajaa. Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä ryhtyä myöskään kilpailevaa toimintaa valmisteleviin toimenpiteisiin [Kilpailukielto].

Työntekijän lojaliteettivelvoite työnantajaa kohtaan päättyy työsuhteen päättyessä, ja hän voi sen jälkeen lähtökohtaisesti vapaasti kilpailla entisen työnantajansa kanssa. Työsuhteen päätyttyä työntekijä voi siis ryhtyä harjoittamaan kilpailevaa toimintaa, jos sitä ei ole työsopimusosapuolten välisellä sopimuksella kielletty.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia työsopimuksessa tai työsuhteen kestäessä kilpailukieltosopimuksesta, jolla rajoitetaan kilpailevan toiminnan harjoittamista työsuhteen päättymisen jälkeen. Sopimusvapauden rajat on kuitenkin määritelty tarkasti, koska sopimus voi merkittävästi rajoittaa työntekijän mahdollisuutta harjoittaa muuta työtä työsuhteen päätyttyä.

Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsuhteen lakattua työsopimus uuden työnantajan kanssa, joka harjoittaa aikaisemman työnantajan kanssa kilpailevaa toimintaa. Kilpailukieltosopimuksella voidaan rajoittaa myös työntekijän oikeutta harjoittaa omaan lukuunsa yrittäjänä aikaisemman työnantajansa kanssa kilpailevaa toimintaa. Työnantajan on maksettava työntekijälle korvausta kilpailukiellosta. Korvauksen suuruus on joko 40 tai 60 prosenttia työntekijän tavanomaisesta palkasta koko kilpailukiellon rajoitusajalta [Kilpailukieltosopimuksen rajoitukset].