Yleistä elinkeinoista

Elinkeinolla tarkoitetaan ansion saamiseksi harjoitettua itsenäistä, hyvän tavan mukaista, jatkuvaa liike- tai ammattitoimintaa. Suomessa vallitsee elinkeinovapauden periaate. Laillista ja hyvän tavan mukaista elinkeinoa saavat Suomessa harjoittaa sekä luonnolliset henkilöt että yhteisöt, kuten esimerkiksi osakeyhtiöt.

Elinkeinot voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

• elinkeinoihin, joiden harjoittamisesta ei tarvitse tehdä ilmoitusta;

• ilmoituksenvaraisiin elinkeinoihin; sekä

• luvanvaraisiin elinkeinoihin.

Vapaiksi elinkeinoiksi kutsutaan usein kahta ensimmäistä ryhmää. Suurin osa elinkeinoista on vapaita elinkeinoja.

Jos toiminta tapahtuu myymälässä, konttorissa tai muussa yleisölle avoimessa toimipaikassa tai jos elinkeinonharjoittajalla on palveluksessaan vierasta työvoimaa, elinkeinonharjoittajan tulee pääsääntöisesti olla täysivaltainen ja hallita omaisuuttaan. Elinkeinonharjoittaja ei saa olla esimerkiksi konkurssissa.

Luvanvaraisia elinkeinoja voi harjoittaa vain erillisen luvan saatuaan ja mahdollisten lupaehtojen puitteissa. Näitä elinkeinoja on säännelty erikseen tärkeiden yleisten syiden vuoksi. Tällaisia syitä ovat esimerkiksi ihmisten terveys, turvallisuus ja yleisen järjestyksen säilyminen. Laissa on erikseen säädetty, että tietyt elinkeinot ovat luvanvaraisia. Esimerkiksi kiinteistönvälitystä sekä majoitus- ja ravitsemisliikkeen harjoittamista ja apteekkitoimintaa koskee joukko erityismääräyksiä.

Sekä vapaan että luvanvaraisen elinkeinonharjoittajan tulee tehdä perusilmoitus kaupparekisteriin ennen toiminnan aloittamista [Yhtiön perustaminen].

Elinkeinon harjoittamisen eli yritystoiminnan muotoja ovat yksityinen elinkeinonharjoittaja [Yksityinen elinkeinonharjoittaja], avoin yhtiö [Avoin yhtiö ja kommandiittiyhtiö] ja osakeyhtiö [Osakeyhtiö]. Yksityinen elinkeinonharjoittaja on henkilö, joka toimii itsenäisenä liiketoiminnan harjoittajana sijoittaen oman työpanoksensa yritykseensä. Avoimessa yhtiössä ja kommandiittiyhtiössä vähintään kaksi henkilöä harjoittaa luottamussuhteeseen perustuen liiketoimintaa siten, että vastuunalaiset yhtiömiehet kantavat yrityksen tappiosta riskin. Osakeyhtiö on erillinen varallisuuskokonaisuus, jossa sijoittajien vastuu rajoittuu yhtiöön sijoittamien varojen määrään. Osakeyhtiössä päätösvaltaa käyttävät määrätyt toimielimet: yhtiökokous, hallitus ja toimitusjohtaja.