Osakekirjat
Arvo-osuusjärjestelmään kuulumattomat osakeyhtiöt voivat antaa todisteeksi yhtiön osakkuudesta asiakirjan, jota kutsutaan osakekirjaksi. Jos yhtiö on liittynyt arvo-osuusjärjestelmään, yhtiössä ei käytetä osakekirjoja, vaan niiden sijaan osakkeet ja niiden omistus kirjataan arvopaperikeskuksen ylläpitämään tietojärjestelmään, ks. [Arvo-osuusjärjestelmä].
Osakekirjojen antamiseen ei ole yleistä velvollisuutta. Etenkin pienissä yhtiöissä, joissa osakkeiden vaihdanta ja mahdollinen vakuuskäyttö on vähäistä, ei osakekirjoille usein ole käytännössä tarvetta. Yhtiöjärjestyksessä on mahdollista määrätä, että osakekirjoja ei anneta. Fyysiseen osakekirjaan voi liittyä myös riskejä, jos se esimerkiksi varastetaan tai häviää. Tällöin ulkopuolinen henkilö saattaa väittää, että hänellä on osakkeisiin liittyvät oikeudet. Epäselvästä osakkeenomistuksesta johtuva riita on usein kallis ja aikaa vievä, minkä lisäksi riidan lopputulos on epävarma.
Hallitus on kuitenkin osakeyhtiölain nojalla velvollinen antamaan osakekirja(t), mikäli osakkeenomistaja niitä vaatii. Osakekirjat voidaan pyynnöstä antaa ainoastaan, mikäli seuraavat yleiset edellytykset täyttyvät: yhtiön osakkeita ei ole liitetty arvo-osuusjärjestelmään, yhtiö ja kyseiset osakkeet on rekisteröity ja pyynnön esittäjänä on osakasluetteloon merkitty osakkeenomistaja (eikä yhtiöjärjestyksessä ole määrätty, ettei osakekirjoja anneta).
Osakekirja on käytännöllinen lähinnä niissä yhtiöissä, joissa osakkeita on tarpeen luovuttaa tai pantata. Osakekirja voi käsittää yhden tai useamman osakkeen. Osakekirja saadaan antaa vasta, kun osakkeesta on suoritettu täysi maksu. Tätä ennen voidaan antaa väliaikaistodistus.
Yhtiön osakekirjoissa on mainittava seuraavat asiat:
yhtiön toiminimi sekä yritys- ja yhteisötunnus;
osakkeiden järjestysnumerot taikka osakkeiden lukumäärä ja osakekirjan järjestysnumero;
osakkeiden laji, jos yhtiössä on erilajisia osakkeita;
tarvittaessa sisällytettävä maininta osakkeenomistajan velvollisuudesta suorittaa erityisiä maksuja yhtiölle, muuntolausekkeesta, lunastus- ja suostumuslausekkeesta sekä hankkimis- tai lunastamisehdosta, mikäli jostakin näistä on määräys yhtiöjärjestyksessä. Jos maininta puuttuu, hallituksen jäsenet voivat joutua vahingonkorvausvastuuseen, jos osakkeen ostaja kärsii maininnan puuttumisen johdosta vahinkoa. Korvattaviksi saattavat tulla esimerkiksi vahingot, jotka ovat aiheutuneet siitä, että osakekirjaan ei ollut merkitty yhtiöjärjestyksessä olevaa suostumuslauseketta, ja yhtiö ei myönnä suostumusta osakkeiden luovutukseen.
Osakekirja on aina päivättävä ja hallituksen tai hallituksen siihen valtuuttaman henkilön allekirjoitettava. Allekirjoitus saadaan painaa tai tehdä muulla siihen verrattavalla tavalla.
Osakekirjaan on viipymättä tehtävä asiaa koskeva merkintä, kun:
osake mitätöidään;
varoja jaetaan tai osakkeita annetaan osakekirjan esittämistä vastaan; taikka
optio- tai osakeantitodistus annetaan osakekirjan esittämistä vastaan.
Yhtiö ei voi automaattisesti antaa uutta osakekirjaa, jos vanha on hävinnyt tai vahingoittunut. Vanha osakekirja on ensin kuoletettava. Kuolettamisella tarkoitetaan asiakirjan tehottomaksi saattamista. Käräjäoikeus voi hakemuksesta kuolettaa asiakirjan asiakirjain kuolettamisesta annetun lain mukaisesti, jolloin kaikki asiakirjaan liittyvät oikeudet poistetaan.
Jos osakekirja annetaan kuoletettavan osakekirjan sijaan, siitä on osakekirjassa mainittava.