Yleistä erilaisista rahoitussopimuksista
Rahoitussopimus on laaja käsite. Rahoitussopimus voi koskea sekä vieraan että oman pääoman ehtoista rahoitusta. Oman pääoman ehtoisia rahoitusmuotoja ovat esimerkiksi omat osakkeet ja osakkeisiin oikeuttavat instrumentit, kuten optiotodistus. Katso tarkemmin kohdasta [Oman pääoman ehtoinen rahoitus]. Vieraan pääoman ehtoista rahoitusta voidaan saada pankeista, rahoitusyhtiöistä, osakkailta tai muilta ulkopuolisilta henkilö- tai yrityssijoittajilta.
Yleisin vieraan pääoman ehtoinen rahoitusmuoto on pankkilaina. Pankkilainan saaminen edellyttää yleensä vakuuden asettamista. Lainasopimuksessa määritellään laina-aika, lainan määrä, takaisinmaksutapa, korko, muut kulut ja tarvittavat vakuudet. Lainasopimukset suositellaan tehtäviksi kirjallisina ja pankit sitä vaativatkin.
Lainasopimukset ovat molemminpuolisia sopimuksia, joiden ehdot sekä lainanantaja että lainanottaja ovat hyväksyneet. Lainasopimuksen yksipuolinen muuttaminen ei ole mahdollista. Esimerkiksi pankilla ei ole oikeutta yksipuolisesti nostaa lainan korkoa, ellei siitä ole nimenomaisesti sopimuksessa sovittu. Pankin on siis ensin neuvoteltava uudesta korosta ja asiakkaalla on oikeus hyväksyä korotus tai kieltäytyä siitä ja irtisanoa sopimus. Pankkien velkakirjojen ja lainojen vakioehdot kannattaa lukea tarkkaan, jotta ehdot tulevat selvitettyä esimerkiksi korkomuutosten osalta.
Muita tyypillisiä rahoitussopimuksia ovat esimerkiksi luotollinen pankkitili, vekseli, TyEL-takaisinlainaus, leasing-, factoring- ja osamaksusopimus.
Vekseli on asiakirja, jossa sen antaja (asettaja) kehottaa toista (maksavaa) suorittamaan määrätyn rahaerän kolmannelle henkilölle tai asettajalle itselleen (ns. asete) taikka jossa hän sitoutuu suorittamaan rahaerän toiselle (ns. oma vekseli). Asiakirjassa on mainittava sana vekseli ja oltava ehdoton kehotus tai sitoumus määrätyn rahaerän maksamiseen. Vekselissä tulee olla tarkkaan merkittynä kaikki lain edellyttämät asettajaa, maksajaa, erääntymistä ym. koskevat tiedot. Vekseliä koskevat säännöt sisältyvät vekselilakiin ja muotomääräyksiä tulee noudattaa tarkoin. Vekseliä voidaan käyttää velkakirjan sijasta osoittamaan saatavan olemassaoloa ja myös maksuvälineenä. Kuluttajalta ei voi ottaa vekseliä. Vekselin periminen on usein muita saatavia helpompaa, koska velallinen pyrkii välttämään vekselin maksamatta jättämistä estääkseen maksun laiminlyönnistä aiheutuvan julkisen protestoinnin. Vekselin käyttö on kuitenkin viime vuosina vähentynyt huomattavasti.
TyEL-takaisinlainauksesta on kyse, kun yrityksen eläkevakuutusyhtiölle maksamista TyEL-vakuutusmaksuista kertyneestä rahastosta lainataan varoja takaisin asiakasyritykselle sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamien määräysten mukaisesti. Takaisinlaina edellyttää tietyn vähimmäismääräisen rahasto-osuuden kertymistä sekä vakuuden antamista. Tavallisia vakuuksia ovat esimerkiksi pankkitakaus, Finnvera Oyj:n takaus, kunnan takaus tai takausvakuutus. Laina-aika on 1-10 vuotta. Lainan korko muodostuu viitekorkona käytettävästä TyEL-lainakorosta sekä siihen lisättävästä marginaalista, joka määräytyy muun muassa vakuuden perusteella. TyEL-takaisinlainasta saa lisätietoja eläkevakuutusyhtiöistä. YEL-vakuutuksiin ei liity vastaavanlaista takaisinlainausjärjestelmää.
Leasing on käyttöomaisuuden pitkäaikaista vuokrausta, jossa esimerkiksi tuotantokoneen hankinta maksetaan tasaerissä ja laite itse toimii vakuutena. Usein vuokraaja voi vuokrakauden jälkeen hankkia laitteen omistukseensa. Katso leasingsopimuksista tarkemmin kohdassa [Leasingsopimukset] sekä [Leasingrahoitus].
Factoring on laskusaatavien rahoitusta, jossa rahoitusyhtiö maksaa yritykselle rahoitusyhtiölle siirretyistä laskuista heti esimerkiksi 80 % ja loput 20 % ostajan maksettua laskun. Rahoitusyhtiö myöntää yritykselle rahoituslimiitin ja luoton vakuutena toimivat rahoitusyhtiölle siirretyt myyntisaatavat. Rahoitusyhtiö perii käytetystä luotosta yleensä markkinakorkoon sidottua korkoa. Lisäksi rahoitusyhtiö veloittaa yleensä prosenttimääräisen palvelupalkkion laskutuksen määrästä.
Osamaksusopimuksen mukaan myyjä luovuttaa kaupan kohteen ostajalle, joka maksaa kauppahinnan kahdessa tai useammassa erässä. Lisäksi myyjä yleensä pidättää omistusoikeuden kaupan kohteeseen, kunnes kauppahinta on kokonaan maksettu. Osamaksusopimusta on käsitelty tarkemmin kohdassa [Osamaksusopimus].