Yleistä muotovapaudesta ja muotovaatimuksista
Muotovapaus tarkoittaa, että osapuolet voivat vapaasti valita, missä muodossa haluavat sopimuksen tehdä, ja sopimus on sitova muodostaan huolimatta. Näin ollen esimerkiksi suulliset sopimukset ovat pääsääntöisesti yhtä sitovia kuin kirjalliset sopimukset.
Tiettyjen oikeustoimien kohdalla on katsottu perustelluksi asettaa vaatimuksia sopimuksen muodolle. Muotovaatimukset merkitsevät poikkeamista lähtökohtaisesta muotovapaudesta. Usein muotovaatimukset liittyvät kirjallisen muodon vaatimiseen, mutta myös muunlaiset muotovaatimukset ovat mahdollisia. Toisinaan onkin asetettu vaatimus esimerkiksi sopimuksen todisteellisesta allekirjoittamisesta.
Määrämuotoisia oikeustoimia ovat esimerkiksi kiinteistönkauppa, liikehuoneiston vuokrasopimus sekä osamaksusopimus, ks. tarkemmin [Kiinteistön kauppa ja muu luovutus], [Liikehuoneiston vuokrasopimus] ja [Osamaksusopimus].
Myös vekselit, velkakirjat, avioliitto, avioehtosopimus ja testamentti ovat määrämuotoisia oikeustoimia.
Monia sopimustyyppejä koskevasta muotovapaudesta huolimatta on suositeltavaa tehdä sopimukset kirjallisina. Kirjallinen muoto auttaa muistamaan, mitä on sovittu. Sopimuksen olemassaolo ja tarkka sisältö yksityiskohtineen on myös helpompi todistaa mahdollisessa riitatilanteessa.