Vuosiloman kertyminen
Työntekijä ansaitsee oikeutta vuosilomaan työtä tehdessään lomanmääräytymisvuoden aikana eli 1.4. ja seuraavan vuoden 31.3. välisenä aikana.
Työntekijä ansaitsee 2,5 arkipäivää lomaa jokaiselta täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Jos työsuhde on lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä jatkunut yhdenjaksoisesti alle vuoden, työntekijällä on oikeus saada lomaa kaksi arkipäivää kultakin täydeltä lomanmääräytymiskuukaudelta. Loman pituutta laskettaessa päivän osa pyöristetään täyteen lomapäivään.
Lomanmääräytymiskuukautena pidetään sellaista kuukautta, jonka aikana työntekijä on töissä vähintään 14 päivää tai hänelle kertyy vähintään 14 työssäolopäivän veroista päivää. Säännöksen piiriin kuuluvat ne työntekijät, jotka työsopimuksensa mukaan tekevät kaikkina kalenterikuukausina vähintään 14 työpäivää. Työntekijään, joka työsuhteensa ehdoista johtuen ei jonakin kuukautena tai joinakin kuukausina ole töissä 14 päivää, sovelletaan 35 tunnin sääntöä. Tällaisen työntekijän vuosiloma kertyy niinä kuukausina, joina hän on töissä tai hänelle kertyy työssäolon veroisia tunteja vähintään 35 tuntia.
Työssäolon veroisia päiviä ja tunteja on käsitelty kohdassa [Työssäolon veroinen aika].
Edellä mainittujen 14 päivän ja 35 tunnin ansaintasääntöjen ulkopuolelle jäävät sellaiset työntekijät, jotka sopimuksen mukaan tekevät töitä kaikkina kuukausina alle 14 päivää tai alle 35 tuntia. Tällaisilla henkilöillä on oikeus lomaa vastaavaan vapaaseen, jota kertyy 2 arkipäivää kultakin työsuhteen voimassaolokuukaudelta. Yli vuoden kestäneessä työsuhteessa on oikeus neljän viikon vapaaseen, jonka ajalta maksetaan lomakorvaus. Oikeus vapaaseen perustuu työsuhteen kestoon eikä tiettyyn työmäärään. Työntekijällä on oikeus pitää vapaata halutessaan. Jos työntekijä ei pidä vapaata, työnantajan on maksettava lomakorvaus viimeistään lomakauden (30.9.) päättyessä.