Työssäolon veroinen aika
Kohdassa [Vuosiloman kertyminen] mainittuna vuosilomaa kerryttävänä työssäolon veroisena aikana pidetään ensinnäkin työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Tällaista aikaa ovat esimerkiksi vuosiloma ja irtisanomisaika, vaikka työntekijällä ei olisikaan tuona aikana työntekovelvoitetta.
Vuosilomalaissa on lisäksi erikseen listattu erityiset työssäolopäivien veroiset päivät ja tunnit. Tällaisina pidetään muun muassa niitä työpäiviä tai työtunteja, jolloin työntekijä työsuhteen kestäessä on estynyt tekemästä työtä:
erityisraskausvapaan, tilapäisen hoitovapaan, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon tai omaishoitovapaan aikana taikka yhtä synnytyskertaa tai adoptiota kohden raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän yhteensä enintään 160 raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ja vastaavasti muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 160 vanhempainvapaapäivän aikana
sairauden tai tapaturman vuoksi (enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa)
lääkärin määräämän, ammattitaudin tai tapaturman johdosta työkyvyn palauttamiseksi tai säilyttämiseksi annettavan lääkinnällisen kuntoutuksen takia (enintään kuitenkin 75 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa)
sairauden leviämisen estämiseksi annetun viranomaisen määräyksen vuoksi
covid-19-tartunnan vuoksi (väliaikaisesti voimassa 31.12.2022 saakka)
opintovapaan vuoksi (enintään kuitenkin 30 työpäivää lomanmääräytymisvuodessa ja vain jos työntekijä on välittömästi opintovapaan jälkeen palannut työhön)
työnantajan suostumuksella työn edellyttämään koulutukseen osallistumisen vuoksi, kuitenkin siten, että työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työssäolopäivien veroisiksi päiviksi luetaan vain 30 työpäivää kerrallaan
lomauttamisen takia (enintään kuitenkin 30 työpäivää kerrallaan)
lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn takia (enintään kuitenkin kuusi kuukautta kerrallaan)
reservin harjoituksen, siviilipalveluslain mukaisen täydennyspalveluksen taikka ylimääräisen palveluksen vuoksi
sellaisen julkisen luottamustehtävän hoitamisen tai todistajana kuulemisen vuoksi, josta lain mukaan ei ole oikeutta kieltäytyä tai josta kieltäytyminen olisi sallittua vain laissa mainitun erityisen syyn perusteella.
Yllä olevassa listassa on lueteltu työssäolon veroisen ajan kertyminen ns. 14 päivän säännön piiriin kuuluvien työntekijöiden osalta.
Työntekijöillä, jotka kuuluvat ns. 35 tunnin säännön piiriin, työssäolon veroisena aikana pidetään erityisraskausvapaan, tilapäisen hoitovapaan, pakottavista perhesyistä johtuvan poissaolon, omaishoitovapaan, raskausvapaan tai vanhempainvapaan tapauksessa enintään 182 kalenteripäivän jaksoa. Sairaus-, tapaturma- sekä kuntoutustilanteissa työssäoloajan veroisena aikana voidaan pitää enintään 105 kalenteripäivän jaksoa, ja opintovapaan sekä lomauttamisen yhteydessä 42 kalenteripäivän jaksoa. Vuosilomalaissa on myös muita edellytyksiä ja tarkempia määräyksiä työssäolopäivien veroisista päivistä, jotka on syytä huomioida.
Lain säännösten lisäksi osassa työehtosopimuksista on sovittu joidenkin lyhyiden tilapäisten poissaolojen rinnastamisesta työssäolopäivien veroisiksi päiviksi ja tunneiksi. Asia kannattaa tarkistaa sovellettavasta työehtosopimuksesta.