Työyhteisön kehittämissuunnitelman laatiminen
Työyhteisön kehittämissuunnitelman laatimisesta säädetään yhteistoimintalaissa. Suunnitelman laatimisvelvollisuus koskee yrityksiä, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 20 työntekijää.
Työnantajan on laadittava työyhteisön kehittämissuunnitelma ja ylläpidettävä sitä yhteistyössä henkilöstön edustajan kanssa työyhteisön pitkäjänteiseksi ja suunnitelmalliseksi kehittämiseksi vuoropuhelun yhteydessä. Jos henkilöstöllä ei ole edustajaa, niin työnantaja voi toteuttaa velvoitteen käsittelemällä kehittämissuunnitelman vähintään kerran vuodessa järjestettävässä yhteisessä tilaisuudessa henkilöstön kanssa.
Suunnitelma laaditaan pääasiassa osaamisen kehittämiseksi ja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Sitä hyödynnetään myös työvoiman käyttötapoja ja henkilöstön rakennetta koskevassa vuoropuhelussa, koska sen yhteydessä voi nousta esille osaamiseen ja työhyvinvointiin taikka laajemminkin työyhteisön kehittämiseen liittyviä kysymyksiä, jotka vaikuttavat työyhteisön kehittämissuunnitelmaan.
Työyhteisön kehittämissuunnitelmaan on kirjattava vähintään seuraavat asiat:
nykytila ja ennakoitavissa olevat kehityskulut, joilla voi olla vaikutusta henkilöstön osaamistarpeisiin tai työhyvinvointiin;
päämäärät ja toimenpiteet, joilla kehitetään ja ylläpidetään henkilöstön osaamista sekä edistetään henkilöstön työhyvinvointia;
toimenpiteiden vastuunjako ja aikataulu ja
seurantamenettelyt.
Työyhteisön kehittämissuunnitelmaan on kirjattava myös ulkopuolisen työvoiman käytön periaatteet.
Työyhteisön kehittämissuunnitelmaa laadittaessa ja sitä ylläpidettäessä on tarpeen mukaan kiinnitettävä huomiota:
teknologisen kehityksen, investointien ja muiden yrityksen tai yhteisön toiminnassa tapahtuvien muutosten vaikutuksiin työyhteisössä;
eri elämäntilanteissa olevien työntekijöiden erityistarpeisiin ja erityisesti tarpeisiin ylläpitää työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyä sekä työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuutta;
työyhteisön johtamiseen.
Työyhteisön kehittämissuunnitelman on tarkoitus olla dynaaminen asiakirja, joka toimii edellä mainittuja asioita koskevan vuoropuhelun työkaluna.
Naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain mukainen tasa-arvosuunnitelma ja yhdenvertaisuuslain sisältämä yhdenvertaisuussuunnitelma voidaan toteuttaa työyhteisön kehittämissuunnitelman osana. Molempien suunnitelmien suunnitteluvelvoitteet koskevat yrityksiä, joiden palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 henkilöä. Suunnitelmien laatimisessa on noudatettava menettelytapoja ja suunnitelmien sisällön osalta niitä koskevien asianomaisten lakien säännöksiä.
Jos työnantaja irtisanoo työntekijöitä taloudellisin tai tuotannollisin perustein, kehittämissuunnitelmaa päivitetään muutosneuvotteluiden jälkeen käytävässä vuoropuhelussa sen jälkeen, kun työnantajalla on tarkemmin tiedossa irtisanottavien lukumäärä ja työhön jäävien tehtävät ja koulutustarpeet.
Mikäli yrityksessä on alle 20 työntekijää, eikä se siten kuulu yhteistoimintalain piiriin, työyhteisön kehittämissuunnitelman laatiminen ei ole pakollista. Henkilöstön koulutukseen liittyvän verovähennyksen saaminen kuitenkin edellyttää, että työnantajan järjestämä koulutus perustuu yhteistoimintalain mukaiseen työyhteisön kehittämissuunnitelmaan tai taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain mukaiseen koulutussuunnitelmaan, ks. Mikäli yrityksessä on alle 20 työntekijää, eikä se siten kuulu yhteistoimintalain piiriin, työyhteisön kehittämissuunnitelman laatiminen ei ole pakollista. Henkilöstön koulutukseen liittyvän verovähennyksen saaminen kuitenkin edellyttää, että työnantajan järjestämä koulutus perustuu yhteistoimintalain mukaiseen työyhteisön kehittämissuunnitelmaan tai taloudellisesti tuetusta ammatillisen osaamisen kehittämisestä annetun lain mukaiseen koulutussuunnitelmaan, ks. [Työnantajan verovähennys työntekijän koulutuksesta].