Yhteistyösopimuksen rakenne ja oikeudellinen luonne

Yhteistyösopimusta ei ole selkeästi määritelty laissa, eikä täten ole selkeästi rajattu sitä, millaiset sopimukset voivat olla yhteistyösopimuksia. Yhteistyösopimus on ns. sekatyyppinen sopimus. Sopimusta tehtäessä tärkeintä on määritellä, mistä halutaan sopia ja mitä sopimuksella tavoitellaan.

Mitä kiinteämpää yhteistyötä ollaan rakentamassa, sitä todennäköisempää on, että yhteistyösopimus sisältää ominaisuuksia eri sopimustyypeistä. Se, minkälaisista sopimuksista yhteistyösopimuksiin ammennetaan materiaalia, riippuu siitä, millaisesta yhteistyöstä on kyse. Esimerkiksi ohjelmiston kehittämiseen vaaditaan useimmiten sekä rahallisia että tiedollisia resursseja. Tällaista projektia koskevassa yhteistyösopimuksessa voidaan esimerkiksi sopia, että toinen osapuoli luovuttaa toisen käyttöön tutkimustyötä varten tarvittavia taloudellisia resursseja, kun taas toinen osapuoli tekee itse tutkimustyötä. Samassa sopimuksessa voidaan myös sopia tuloksien jakautumisesta osapuolten kesken. Näin sopimukseen saattaa helposti tulla piirteitä sekä käyttöoikeus- [Lisenssisopimus]⁠ että rahoitussopimuksista [Rahoitussopimus].⁠

Yhteistyösopimus voi muodostua myös useasta eri sopimuksesta. Tällöin on varmistuttava siitä, että sopimukset eivät ole ristiriitaisia tai kumoa toinen toisiaan. Sopimusehtojen pitää olla linjassa keskenään. Siksi on tärkeää sopimuksia laatiessa pitää koko ajan mielessä suurempi kokonaisuus ja tavoite, johon yhteistyöllä pyritään.

Seuraavia seikkoja kannattaa pohtia yhteistyösopimusta tehtäessä:

• sopimuksen osapuolet ja heidän edustajansa;

• sopimuksen tarkoitus;

• sopimuksen taustatiedot;

• sopimuksessa olevien käsitteiden merkitys;

• yhteistyön sisältö, vastuuhenkilöt ja aikataulu;

• yhteistyön johto (esimerkiksi johtoryhmä ja muu hallinto) ja näiden tehtävät;

• osapuolten velvollisuudet ja vastuut;

• alihankkijoiden käyttö ja asema;

• omistus- ja käyttöoikeudet;

• immateriaalioikeudet esimerkiksi tutkimustuloksiin (kenen omistuksessa oikeudet ovat, ja miten ne siirtyvät);

• yhteistyön valvonta ja luottamuksellisen tiedon sekä yhteistyöaineiston salassapito;

• muutokset sopimuksiin ja sopimusten siirto;

• sopimusten voimassaolo, irtisanominen ja purkaminen;

• sopimussakko ja vahingonkorvaus; sekä

• sovellettava laki, sopimuksen kieli ja riidanratkaisupaikka.