Rikosoikeudellinen vastuu
Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiörikoksesta voidaan rangaista sakolla tai enintään yhden vuoden vankeudella seuraavia asioita koskevien säännösten rikkomisesta:
tilintarkastajan riippumattoman lausunnon laatimista koskevat säännökset;
yksityisen osakeyhtiön arvopaperien ottaminen julkisen kaupankäynnin kohteeksi;
yhtiön varojen jako osakkeenomistajien tai velkojien suojaa loukaten;
välikätenä toimiminen äänioikeutta koskevan lain säännöksen tai yhtiöjärjestyksen määräyksen kiertämiseksi.
Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiörikkomuksesta voidaan tuomita sakkoon seuraavia asioita koskevien säännösten rikkomisesta:
yhtiökokouksen pöytäkirjan nähtävillä pitäminen;
osake- tai osakasluettelon pitäminen ja nähtävänä pitäminen;
lunastusoikeuden tai lunastusvelvollisuuden syntymisen ilmoittaminen yhtiölle;
tilinpäätöksen, toimintakertomuksen tai konsernitilinpäätöksen laatiminen;
sulautumista, jakautumista tai selvitystilaa koskevan lopputilityksen antaminen.
Osakeyhtiörikoksesta ja –rikkomuksesta säädetyistä rangaistuksista voidaan poiketa, jos teko on ollut vähäinen tai siitä on muualla laissa säädetty ankarampi rangaistus.
Johtohenkilöillä on vaitiolovelvollisuus yhtiön liikeasioista. Yhtiön liike- tai ammattisalaisuuden paljastaminen on rikoslain mukaan rangaistava teko, josta voi seurata sakko- tai enintään kahden vuoden vankeusrangaistus. Tämän lisäksi voi seurata vahingonkorvausvelvollisuus.
Rikoslain mukaan rekisterimerkintärikoksesta voidaan rangaista sakolla tai enintään kolmen vuoden vankeudella. Tällainen rikos on esimerkiksi väärän tiedon antaminen rekisteriviranomaiselle. Edelleen rikoslain mukaan väärän todistuksen antamisesta viranomaiselle voidaan rangaista sakolla tai enintään kuuden kuukauden vankeudella. Tällainen rikos on esimerkiksi oikeudellisesti merkityksellisen totuudenvastaisen seikan ilmaiseminen viranomaiselle.
Rangaistava teko vanhentuu vasta kymmenen vuoden kuluessa ja tuomittu korvaussaatava vanhenee yleisen kolmen vuoden säännön mukaisesti.