Kameravalvonta
Kameravalvonnasta säädetään laissa yksityisyyden suojasta työelämässä. Myös tietosuoja-asetus tulee sovellettavaksi. Työnantaja saa toteuttaa kameravalvontaa käytössään olevissa tiloissa työntekijöiden ja muiden tiloissa oleskelevien henkilökohtaisen turvallisuuden varmistamiseksi, omaisuuden suojaamiseksi tai tuotantoprosessien asianmukaisen toiminnan valvomiseksi sekä turvallisuutta, omaisuutta tai tuotantoprosessia vaarantavien tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi tai selvittämiseksi. Kameravalvontaa ei kuitenkaan saa käyttää tietyn työntekijän tai tiettyjen työntekijöiden tarkkailuun työpaikalla. Esimerkiksi wc-tilassa, pukeutumistilassa, taukohuoneessa tai muissa henkilöstötiloissa taikka työntekijöiden henkilökohtaiseen käyttöön osoitetussa työhuoneessa ei saa olla kameravalvontaa.
Työnantaja saa kuitenkin kohdentaa kameravalvonnan tiettyyn työpisteeseen, jossa työntekijöitä työskentelee, jos tarkkailu on välttämätöntä:
työntekijän työhön liittyvän ilmeisen väkivallan uhkan tai hänen turvallisuudelleen tai terveydelleen ilmeisen haitan tai vaaran ehkäisemiseksi;
omaisuuteen kohdistuvien rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi, jos työntekijän tehtävän olennaisena osana on käsitellä arvoltaan tai laadultaan merkittävää omaisuutta, kuten rahaa, arvopapereita tai arvoesineitä; tai
työntekijän etujen ja oikeuksien varmistamiseksi, jos kameravalvonta perustuu tarkkailun kohteeksi tulevan työntekijän pyyntöön, ja asiasta on sovittu työnantajan ja työntekijän välillä.
Ennen kameravalvonnan aloittamista on määriteltävä, miksi ja mihin tarkoitukseen tietoja kerätään. Kameravalvonnan tarve on aina pystyttävä perustelemaan. Ennen kameravalvonnan aloittamista on syytä suunnitella, kuinka kauan tietoja on tarkoitus säilyttää, onko tietoja tarkoitus luovuttaa eteenpäin ja kuinka tiedot hävitetään turvallisesti. Käsittely muuhun kuin etukäteen määriteltyyn tarkoitukseen on tietosuoja-asetuksen nojalla kielletty.
Tiedot on hävitettävä välittömästi, kun niitä ei ole tarpeen käyttää alkuperäiseen käyttötarkoitukseensa. Mikäli kameravalvonta ulkoistetaan, vastaa toimeksiantaja myös toimeksi saaneen toiminnasta. Henkilötietojen käsittelyn turvallisuudesta on huolehdittava, eikä tietoja ole esimerkiksi syytä siirtää avoimessa verkossa tai muulle sellaisella tavalla, jossa on mahdollista, että tiedot voivat olla ulkopuolisten saatavilla.
Jokaisella on oikeus tietää, miksi tietoja kerätään, kuka niitä kerää ja mihin niitä on tarkoitus käyttää. Valvonnasta on tiedotettava avoimesti:
tiedote tallentavasta kameravalvonnasta on laitettava näkyvälle paikalle;
kuvattavilla henkilöillä on oikeus tutustua heitä itseään koskevaan kuvattuun aineistoon eräin poikkeuksin;
rekisterinpitäjän on laadittava seloste, josta on käytävä ilmi muun muassa rekisterinpitäjän nimi ja yhteystiedot, henkilötietojen käsittelyn tarkoitus, kuvaus rekisteröityjen ryhmästä tai ryhmistä, mihin tietoja säännönmukaisesti luovutetaan ja siirretäänkö tietoja EU:n tai ETA:n ulkopuolelle ja kuvaus rekisterin suojauksen perusteista.
Rekisterinpitäjä on velvollinen korvaamaan taloudellisen tai muun vahingon, joka on aiheutunut rekisteröidylle tai muulle henkilölle tietosuojalainsäädännön vastaisesta henkilötietojen käsittelystä.