Turvallisuusselvitysmenettely
Työnantajalla on tietyissä tapauksissa mahdollisuus teettää työnhakijasta tai työntekijästä turvallisuusselvitys, joka tarkoittaa työnhakijan tai -tekijän taustojen selvittämistä viranomaisrekisterien avulla. Turvallisuusselvitys voidaan tehdä yksityisen yrityksen pyynnöstä, jos yrityksellä on painava tarve suojata arvokkaita liikesalaisuuksia tai muita taloudellisia etuja, kuten tutkimus- ja kehitystoimintojaan ja esimerkiksi patentteja.
Turvallisuusselvitys voi olla joko suppea, perusmuotoinen tai laaja. Turvallisuusselvitys on maksullinen, ja sitä haetaan kirjallisesti suojelupoliisilta, joka myös tekee kaikki turvallisuusselvitykset. Selvityksen tekevä viranomainen harkitsee tapauskohtaisesti, onko selvityksen kohteena olevasta henkilöstä antaa hakijalle tiedoksi jotakin tehtävän hoitamisen kannalta merkityksellistä tietoa. Jos tällaista tietoa ei tule ilmi, ilmoitetaan tämä hakijayritykselle.
Yksityinen yritys voi hakea vain suppeaa ja perusmuotoista turvallisuusselvitystä, joista perusmuotoinen on selvästi yleisimmin käytetty. Laaja turvallisuusselvitys on tehtävissä henkilöstä, joka muutoin kuin satunnaisesti saa oikeuden käsitellä turvallisuusluokkaan I (erittäin salainen) tai II (salainen) kuuluvia asiakirjoja taikka tarvitsee henkilöturvallisuusselvityksestä annettavaa todistusta voidakseen tulla valituksi kansainväliseen järjestöön tai toimielimeen. Turvallisuusselvityksissä on kyettävä säilyttämään selvitettävän henkilön yksityiselämän ja henkilötietojen suoja.
Perusmuotoisen turvallisuusselvityksen hakijan tulee osoittaa, että turvallisuusselvityksellä pyritään suojaamaan huomattavan arvokasta liikesalaisuutta, jolla on vahvaa kansantaloudellista merkitystä, tai tietoturvallisuutta, jolla suojataan edellä mainittuja salaisuuksia. Kansantaloudellinen merkitys voi vaikuttaa korkealta edellytykseltä, mutta käytännössä yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnalla on myös kansantaloudellista merkitystä. Suppean turvallisuusselvityksen hakukynnys on matalin. Sen voi hakea työntekijästä niissä tapauksissa, joissa työntekijällä on työtehtävissään pääsy laissa tyhjentävästi lueteltuihin laitoksiin, kuten esimerkiksi ydinlaitoksiin, lentoasemille tai varuskuntiin.
Lisäksi perusmuotoisen tai suppean selvityksen voi myös saada haettua esimerkiksi työntekijästä, joka saisi sellaiset oikeudet työnantajan tai asiakkaan tietojärjestelmään, jonka oikeudeton käyttäminen voi aiheuttaa laajamittaien tuotantotoiminnan keskeytymisen tai muulla vastaavalla tavalla aiheuttaa työnantajalle tai asiakkaalle merkittävää taloudellista vahinkoa tai jos yrityksen työntekijällä on pääsy sellaisiin liikesalaisuuksiin, joiden väärinkäyttö aiheuttaisi merkittävää taloudellista vahinkoa.
Turvallisuusselvityksen hakijana on aina yritys. Kaikkien kolmen turvallisuusselvityksen hakemiseen vaaditaan työntekijän kirjallinen suostumus, joka käytännössä hankitaan pyytämällä allekirjoittamaan turvallisuusselvityshakemuslomake. Työntekijälle tulee lisäksi aina ilmoittaa turvallisuusselvityksen hakemisesta etukäteen, ja esimerkiksi uutta työntekijää palkatessa helpointa turvallisuusselvityksen tekemisestä on ilmoittaa työpaikkailmoituksessa.
Henkilöturvallisuusselvitystä hakevan yrityksen on huolehdittava siitä, että selvityksen sisältämiä henkilötietoja ei käytetä muuhun kuin hakemuksessa ilmoitettuun tarkoitukseen ja että tietoja käsittelevät vain ne henkilöt, joiden työtehtävien kannalta tietojen käsittely on välttämätöntä. Lisäksi yrityksen tietoturva- ja muiden turvallisuusjärjestelyjen asianmukainen toteutus tai toimiin ryhtyminen niiden toteuttamiseksi on käytännössä edellytys selvityksen saamiseksi.