Tilintarkastus

Tilintarkastus on olennainen osa yrityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Seuraamalla yrityksen hallinnon ja kirjanpidon lainmukaisuutta tilintarkastajat toimivat ensisijaisesti yrityksen omistajien intressissä. Tilintarkastus hyödyttää kuitenkin myös kolmansia osapuolia, esimerkiksi yrityksen velkojia ja yhteiskuntaa. Käytännössä tilintarkastaja tarkastaa yhteisön kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon ja esittää tarkastuksensa perusteella tilintarkastuskertomuksessaan lausunnon yrityksen tilinpäätöstietojen luotettavuudesta. Tilintarkastus on ensisijaisesti laillisuusvalvontaa, eli kohdistuu siihen, onko yrityksen kirjanpidossa noudatettu lain säännöksiä ja määräyksiä siten, että se voimassa olevien normien mukaisesti antaa oikeat ja riittävät tiedot yhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Konsernin emoyhtiön tilintarkastajan on tarkastettava myös konsernitilinpäätös sekä varmistuttava siitä, että konserniin kuuluvien yritysten tilintarkastajat ovat suorittaneet tilintarkastuksen asianmukaisesti.

Vuosittaisen tilintarkastuksen lisäksi tilintarkastajan lakisääteisiin tehtäviin kuuluu osakeyhtiössä erilaisten todistusten ja lausuntojen antaminen:

• todistus osakepääoman maksun yhteydessä;

• lausunto apporttiomaisuudesta;

• muut lausunnot osakeyhtiölain nojalla;

• lausunto sulautumis- / jakautumissuunnitelmasta;

• lausunto erityisestä tarkastuksesta;

• todistus tavaraliikenneluvan hakijan taloudellisten voimavarojen riittävyydestä; sekä

• muut lausunnot lakien / viranomaismääräysten nojalla.

Lakisääteisten tehtävien lisäksi tilintarkastaja voi suorittaa myös erityistoimeksiantoja, jolloin se raportoi toiminnastaan toimeksiantajalle ja suorittaa vain erikseen sovitut toimenpiteet. Erityistarkastus on tavallista suorittaa esimerkiksi due diligence -tilanteessa.

Tilintarkastuskertomuksen lisäksi tilintarkastaja voi antaa yrityksen vastuuvelvolliselle luottamuksellisessa tilintarkastuspöytäkirjassa huomautuksia seikoista, joita ei esitetä tilintarkastuskertomuksessa. Vastuullisen toimielimen tulee käsitellä tilintarkastuspöytäkirjassa esitetyt huomautukset viipymättä.

Hallitus ja toimitusjohtaja tai vastaavat toimielimet ovat velvollisia antamaan tilintarkastajalle pyydetyt selvitykset sekä muutenkin avustamaan tilintarkastajaa pyydetyllä tavalla. Tilintarkastajalla on myös oikeus osallistua toimielinten kokouksiin siinä määrin kuin hänen läsnäolonsa on tarpeen asian laadusta johtuen, ja käyttää niissä puhevaltaa, kun käsitellään häntä koskevia asioita.

Tilintarkastajien kelpoisuusvaatimuksista tärkein on, että tämän tulee olla yrityksestä riippumaton taho. Tilintarkastajalla on oikeus kohtuulliseen palkkioon.

Tilintarkastajan ammatti on luvanvarainen. Tilintarkastajana voi toimia vain Patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) tilintarkastajarekisteriin rekisteröidyt henkilöt. Tilintarkastajalla tarkoitetaan luonnollista henkilöä, jolla on HT-, KHT- tai JHT-tilintarkastajan auktorisointi. Myös oikeushenkilö eli esimerkiksi osakeyhtiö voidaan hyväksyä tilintarkastajaksi. Tällöin käytetään termiä tilintarkastusyhteisö.

Suomessa on vuodesta 2016 lähtien ollut voimassa kaksiportainen tilintarkastajajärjestelmä. Tilintarkastajien tutkintorakenteessa tämä näkyy siten, että kaikkien tilintarkastajien tulee suorittaa ensin HT-tilintarkastajan tutkinto, jonka jälkeen on mahdollista suorittaa KHT ja JHT-tilintarkastajan erikoistumistutkinnot.

1. Tilintarkastuslain lähtökohtana on, että yrityksen tilintarkastajana voi toimia ainoastaan hyväksytty tilintarkastaja eli KHT- tai HT- tilintarkastaja tai -tilintarkastusyhteisö. Pienet yritykset vapautetaan kokonaan tilintarkastusvelvollisuudesta. Tilintarkastaja voidaan jättää valitsematta yhtiössä, jossa sekä päättyneellä että sitä välittömästi edeltäneellä tilikaudella on täyttynyt enintään yksi seuraavista edellytyksistä, ellei yhtiösopimuksessa tai yhtiöjärjestyksessä edellytetä tilintarkastusta: taseen loppusumma ylittää 100 000 euroa;

2. liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 200 000 euroa; tai

3. palveluksessa on keskimäärin yli kolme henkilöä.

Mikäli edellä esitetyt raja-arvot eivät täyty, konsernin emoyhtiönä toimivan yhtiön tulee kuitenkin valita KHT- tai HT- tilintarkastaja tai -tilintarkastusyhteisö, jos emoyhtiön pääasiallisena toimintana on arvopapereiden omistaminen ja hallinta ja sillä on huomattava vaikutusvalta toisen kirjanpitovelvollisen liiketoiminnan tai rahoituksen johtamisessa (esim. holdingyhtiö).

Tilintarkastajan tulee kuitenkin aina olla KHT-tilintarkastaja tai -tilintarkastusyhteisö, jos kyse on yleisen edun kannalta merkittävästä yhteisöstä tai jos yhteisössä tai säätiössä päättyneellä tilikaudella täyttyy vähintään kaksi seuraavista edellytyksistä:

1. taseen loppusumma ylittää 25 000 000 euroa;

2. liikevaihto tai sitä vastaava tuotto ylittää 50 000 000 euroa; tai

3. yhteisön tai säätiön palveluksessa on keskimäärin yli 300 henkilöä.