Laskussa ilmoitettavat seikat
Hyvin ja täsmällisesti hoidettu laskutus antaa yrityksestä hyvin hoidetun kuvan ja osaltaan parantaa yrityksen mainetta. Nykyisin laskutus voidaan hoitaa monilla eri tavoilla. Yritys voi laskuttaa itse, tai se voi ulkoistaa laskuttamisen. Laskutusrutiineihin kuuluu myös maksujen seuranta.
Lasku ei korvaa sopimusta. Seikkoja, joista ei ole sopimuksessa sovittu, ei voida yksipuolisesti enää laskussa mainitsemalla saada laskutettavaa osapuolta sitoviksi. Korkolaista poikkeava viivästyskorko on eräs tyypillinen ehto, jota yritetään laskussa ilmoittamalla saada sopimuksen osaksi.
Maksaja on määriteltävä täsmällisesti ja lasku osoitettava yritykselle käyttämällä sen virallista nimeä. Lasku on lähetettävä oikeaan paikkaan eli on selvitettävä oikea laskutusosoite. Vastaanottajan suostumuksella lasku voidaan toimittaa myös sähköisesti.
Laskusta on selkeästi käytävä ilmi, mitä se koskee, mihin sopimukseen tai toimitukseen lasku liittyy ja mikä erä on kyseessä tai miltä ajalta lasku on (laskun peruste). Laskun määrä on merkittävä tarkasti ja yksiselitteisesti. Laskussa on mainittava sen euromäärä sekä eräpäivä muodossa ”pv.kk.vuosi”. Tällöin velallinen ei voi esittää väitteitä, ettei hän tiennyt, miksi, milloin ja kuinka paljon olisi pitänyt maksaa. Laskussa on oltava tarkat tiedot myyjästä. Siinä on mainittava myyjän nimi, y-tunnus ja yhteystiedot sekä pankkiyhteystiedot ja juokseva tunniste tai tarvittaessa viitenumero.
Laskuun on myös syytä laittaa maininta viivästyskorosta. Kuluttajasopimuksissa viivästyskorko määräytyy korkolain mukaan. Suomen Pankki ilmoittaa Euroopan keskuspankin korkotasoon perustuen viivästyskoron määräytymisessä käytettävän viitekoron määrän mm. internet-sivuillaan. Tätä ilmoitettua viitekorkoa sovelletaan aina seuraavan kuuden kuukauden ajan. Viivästyskorko on ilmoitettu viitekorko lisättynä korkolain mukaisella 7 %:n lisäkorolla.
Yritysten välisessä kaupankäynnissä voidaan käyttää korkeampaa viivästyskorkoa, mutta siitä on tehtävä sopimus. Muussa tapauksessa sovellettava viivästyskorko voi olla enintään korkolain mukainen. Usein korko voi myös perustua vakiintuneeseen kauppatapaan. Jos korkeammasta viivästyskorosta on sovittu, korkoprosentti on syytä mainita laskussa.
Laskun loppusumman lisäksi laskussa on eriteltävä arvonlisävero, jos myyjä on arvonlisäverovelvollinen. Laskuun merkitään hyödykkeen arvonlisäverokanta ja suoritettavan veron kokonaismäärä. Laskussa ei saa mainita veron määrää tai verokantaa, ellei myyjää ole merkitty arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.