Yleistä toimeksiantosopimuksista

Toimeksiantosopimus tehdään usein täydentämään valtuutusta. Ks. tarkemmin [Yhtiön edustaminen]⁠. Tyypillisiä toimeksiantosopimuksia ovat esimerkiksi asiamiessopimukset, kauppaedustussopimukset, huolintasopimukset ja välityssopimukset. Esimerkiksi asianajajat, kirjanpitäjät, tilintarkastajat ja erilaiset konsultit toimivat usein toimeksiantosopimusten nojalla.

Toimeksiantosopimuksiin sovelletaan kauppakaaren säännöksiä, jossa toimeksisaaja eli asiamies määritellään seuraavasti: “henkilö, joka toisen pyynnöstä suostuu asioitsemaan ja toimittamaan jotakin pyytäjän puolesta”. Toimeksiantosopimuksessa on kyse aineettomasta suorituksesta. Lopputuloksena toimeksiantosopimuksessa ei siis ole esineen luovutus.

Asiamies saa valita vapaasti, millä keinolla hän täyttää sopimuksen. Asiamies ei ole työntekijän asemassa, vaan hän toimii itsenäisesti olematta kenenkään johdon ja valvonnan alaisena.

Päämies luovuttaa asiamiehelle usein varsin laajan harkintavallan toimeksiannon hoitamisessa. Tämä merkitsee sitä, että luottamuksella ja sen säilymisellä on toimeksiantosopimuksissa keskeinen rooli. Tämä on huomioitu muun muassa toimeksiantosopimuksen päättämistä koskevissa säännöksissä.