Toimeksiantosopimuksen syntyminen ja päättäminen
Toimeksiantosopimuksen tekemiseen sovelletaan sopimusoikeuden yleisiä periaatteita. Ks. tarkemmin [Sopimusoikeuden tärkeimmät periaatteet]. Toimeksiantosopimus syntyy vapaamuotoisesti, esimerkiksi annettuun tarjoukseen vastaamalla. Toimeksiantosopimus voi syntyä myös puhelimitse tai muuten suullisesti, mutta suositeltavaa olisi käyttää kirjallista muotoa.
Toimeksiantosopimus päättyy yleensä silloin, kun toimeksiantotehtävä on suoritettu. Jos sopimus on sovittu olemaan voimassa tietyn määräajan, se päättyy sovitun ajan kuluttua. Toimeksiantosopimuksia voidaan tehdä myös toistaiseksi voimassa olevaksi. Tällöin sopimus voidaan irtisanoa ja se päättyy irtisanomisajan kuluttua. Jos irtisanomisaikaa ei ole määritelty, sopimus päättyy kohtuullisen ajan kuluttua irtisanomisesta.
Luottamus osapuolten välillä on erityisen tärkeää toimeksiantosopimusten luonteen vuoksi. Toimeksiantosopimuksen on siksi oltava irtisanottavissa kumman tahansa osapuolen aloitteesta luottamussuhteen järkkymisen vuoksi. Poikkeuksena tästä voidaan pitää muun muassa asianajajien asemasta johtuvaa rajoitusta. He eivät voi irtaantua tehtävästään muutoin kuin ollessaan velvollisia luopumaan toimeksiannostaan eturistiriidan vuoksi tai muusta erittäin painavasta syystä. Silloinkin toimeksiannosta luovuttaessa on toimittava niin, että toimeksiannosta luopuminen ei vahingoita päämiestä.
Jos toimeksiantosopimuksessa ei ole sovittu irtisanomismahdollisuudesta, voi toimeksiantosopimuksen perusteeton irtisanominen johtaa korvausvelvollisuuden syntymiseen.
Asiamies voi vapautua tehtävästään, jos syynä on varusmiespalvelu, sairaus tai muu laillinen syy, esimerkiksi vanhempainvapaa. Asiamiehen tulee ilmoittaa päämiehelleen toimeksiannosta vetäytymisestä niin aikaisin, että päämies ennättää hankkia toisen asiamiehen.
Toimeksiantosopimus voidaan purkaa, jos toinen osapuoli rikkoo olennaisesti sopimusta. Sopimuksen purkamisperusteina voidaan mainita esimerkiksi rikos asiamiestä kohtaan tai merkittävä sopimusrikkomus, esimerkiksi laskujen maksamatta jättäminen toistuvasti.