Riitojenratkaisun ennakointi sopimalla
Yhtä tärkeää kuin sovellettavasta laista sopiminen on sopiminen riitojen ratkaisun menetelmästä ja oikeuspaikasta. Tällä voidaan välttää se tilanne, ettei oikeuden päätöstä tunnustettaisi siinä maassa, missä päätös tulee pantavaksi täytäntöön.
Riitojenratkaisusta sovittaessa on ensin päätettävä, ratkaistaanko mahdolliset riidat tuomioistuimessa vai välitysmenettelyssä. Jos kummankin osapuolen kotipaikka on EU-valtiossa tai Norjassa, Sveitsissä tai Liechtensteinissa, voidaan sopia, että riidat ratkaistaan jommankumman sopijapuolen kotivaltion tuomioistuimessa. Myös muun kuin kotivaltioissa sijaitsevan tuomioistuimen toimivallasta voidaan sopia, jos sopimuksella tai ainakin toisella sen osapuolista on jokin liittymä tällaiseen valtioon. Esimerkiksi liittymäksi voi riittää, että vastaajalla on ulosottokelpoista omaisuutta kyseisessä valtiossa. Jos riitojenratkaisu tapahtuu yleisissä tuomioistuimissa, on suositeltavaa valita sovellettavaksi laiksi tuomioistuinvaltion laki, koska asiaa käsittelevä tuomioistuin tuntee parhaiten oman maansa säännökset. Osapuolilla on yleensä velvollisuus esittää näyttöä muun kuin tuomioistuimen sijaintimaan lain sisällöstä ja todistelun esittäminen tuomioistuimelle jonkin toisen oikeusjärjestelmän sisällöstä on käytännössä usein kallista ja hankalaa ja sen tuloksellisuuteen liittyy epävarmuutta.
Jos osapuolet sopivat välitysmenettelystä (ennen 2024 käytetty termiä ”välimiesmenettely”, englanniksi ”arbitration"), tulee samalla sopia ainakin missä ja minkä sääntöjen mukaisesti välitysmenettely tapahtuu. Suositeltavaa on sopia myös muista menettelyn yksityiskohdista, kuten välitystuomareiden lukumäärästä, ja menettelyn kielestä. Osapuolet voivat sopia välitysoikeuden kokoonpanosta haluamallaan tavalla, mutta tavanomaisempaa on hyödyntää erilaisten välitysmenettelyinstituutioiden menettelysääntöjä. Tällainen instituutio Suomessa on Keskuskauppakamarin välityslautakunta. Kansainvälisellä kauppakamarilla ICC:llä on Pariisissa toimiva kansainvälinen välitysoikeus. Milloin tietyn instituution välitysmenettelysääntöjen on sovittu soveltuvan, on suositeltavaa käyttää sopimuksessa asianomaisen elimen julkaisemaa välityslausekemallia.
Kansainvälisessä kaupassa välitysmenettelyn valitseminen on suosittua, koska välitystuomiot ovat laajalti täytäntöönpantavissa kansainvälisen sopimuksen nojalla. Välitysmenettely on myös nopeaa ja joustavaa sekä ei-julkista. Välitystuomiosta ei voi pääsääntöisesti valittaa, joten lopullinen osapuolia sitova päätös saadaan kerralla ilman useammassa instanssissa tapahtuvaa käsittelyä. Osapuolet voivat valita välitystuomariksi oman asiantuntijansa. Menettely on kuitenkin yleensä kustannuksiltaan huomattavasti kalliimpaa kuin tuomioistuinmenettely välitystuomareiden palkkioiden ja välitysinstituution hallinnointimaksujen vuoksi. Toisaalta valitusmenettely ei aiheuta lisäkustannuksia toisin kuin yleisissä tuomioistuimissa usein.