Tarkastus- ja reklamointivelvollisuus

Tarkastusvelvollisuus

Tavaran tai muun suorituksen vastaanottajan velvollisuutena on tarkastaa sopimuksen kohde. Kohde on tarkistettava ennen sopimuksen tekemistä, jos se on osapuolen nähtävissä. Palvelusuoritusta ei voi luonnollisesti etukäteen tarkistaa. Tärkeää on tarkastaa sopimuskohde silloin, kun se luovutetaan ostajan hallintaan.

Tarkastusvelvollisuuden laajuus riippuu sopimuskohteesta ja sen arvosta, ostajan asiantuntemuksesta sekä myyjän kohteesta antamista tiedoista. Esimerkiksi yrityskaupassa tarkastusvelvollisuus on huomattavampi kuin arvoltaan vähäisessä tavarakaupassa.

Jos ostaja laiminlyö tarkastusvelvollisuutensa, menettää hän pääsääntöisesti oikeuden vedota sellaisiin sopimuskohteessa oleviin virheisiin, jotka hän olisi voinut tarkastuksessa havaita.

Reklamointivelvollisuus

Osapuolen tulee reklamoida toiselle osapuolelle sopimuskohteessa havaitsemastaan virheestä. Toisin sanoen ostajan on ilmoitettava myyjälle tavaran tai palvelusuorituksen olevan virheellinen. Reklamaatiossa on myös ilmoitettava, miten tavara tai suoritus on virheellinen. Reklamaatiosta tulee käydä ilmi, onko virhe esimerkiksi tekninen vika, valmistusvika, huonot käyttöohjeet, tai että tuotetta ei voida käyttää siihen tarkoitukseen, johon se on myyty. Ilmoituksen on oltava niin selkeä, että myyjä pystyy korjaamaan tai hyvittämään virheen.

Mikäli osapuoli on jättänyt suorituksensa kokonaan täyttämättä, ei toisella osapuolella ole velvollisuutta ilmoittaa suorituksen puuttumisesta. Reklamaatiovelvollisuutta ei myöskään pääsääntöisesti ole suorituksen viivästyessä niin kauan kuin suoritus on vielä tekemättä. Viivästyneen osapuolen oletetaan olevan tietoinen viivästymisestä. Yleensä reklamaatio kannattaa kuitenkin myös näissä tapauksissa tehdä. Kun osapuoli on vastaanottanut viivästyneen tavaran tai palvelun, tulee tämän reklamoida viivästyksestä mikäli osapuoli haluaa edelleen vedota siihen.

Reklamaatio on tehtävä kohtuullisessa ajassa siitä, kun osapuoli on havainnut virheen tai tämän olisi pitänyt havaita virhe. Jos osapuoli ei reklamoi kohtuullisessa ajassa, tämä menettää yleensä oikeutensa esittää vaatimuksia toista osapuolta kohtaan. Kohtuullisen ajan määritelmää ei löydy laista. Kohtuullinen aika määräytyy tapauskohtaisesti.

Jos osapuoli on menetellyt tahallisesti tai törkeän huolimattomasti, ei reklamaation esittämistä edellytetä. Näissäkin tilanteissa reklamaatio on kuitenkin hyvä tehdä.

Reklamaatio voidaan tehdä pääsääntöisesti suullisesti, mutta suositeltavinta on tehdä reklamaatio aina kirjallisesti. Kirjallisella reklamaatioilmoituksella vältetään näyttöongelmat siitä, onko reklamaatiota tehty, milloin se on tehty, mistä on reklamoitu jne.