Viivästyskorko
Jos osapuoli viivästyy maksusuorituksessaan, on maksun saajalla oikeus saada viivästyneelle määrälle viivästyskorkoa korkolain säännösten mukaisesti. Viivästyskorko on korkolain mukaan maksettava ilman sopimustakin, ellei kyse ole poikkeustapauksesta.
Korkolain mukaan velan maksun viivästyessä velallisen on maksettava viivästyneelle määrälle vuotuista viivästyskorkoa, joka on seitsemän tai kahdeksan prosenttiyksikköä korkeampi kuin kulloinkin voimassa oleva korkolain 12 §:ssä tarkoitettu Euroopan keskuspankin soveltama viitekorko. Korkeampaa korkomarginaalia sovelletaan maksuihin, joita elinkeinonharjoittajan tai hankintayksikön tulee maksaa elinkeinonharjoittajalle vastikkeena tavarasta tai palvelusta. Muihin viivästyneisiin maksuihin sovelletaan alempaa korkoa.
Jos velan eräpäivä on velallista sitovasti etukäteen sovittu, viivästyskorkoa on maksettava eräpäivästä lukien. Jollei eräpäivää ole etukäteen sovittu, viivästyskorkoa on maksettava siitä lähtien, kun 30 päivää on kulunut siitä päivästä, jona velkoja lähetti velalliselle laskun tai muutoin vaati määrätyn maksun suorittamista. Velallinen ei kuitenkaan ole velvollinen maksamaan viivästyskorkoa ajalta ennen laskun tai vaatimuksen saapumista hänelle.
Viivästyskoron määrästä ja maksamisesta on mahdollista sopia sopimuksella. Jos kysymys on kulutusluotosta, kulutustavaraa koskevasta elinkeinonharjoittajan ja kuluttajan välisestä sopimuksesta, asuntokaupasta tai asuinhuoneiston vuokrasopimuksesta, ei sopimuksella voida sopia korkolaissa määrättyä viivästyskorkoa korkeamman viivästyskoron suorittamisesta.
Viivästyskorkoa voidaan tietyillä edellytyksillä sovitella, jos velallisena on luonnollinen henkilö eikä velka liity hänen harjoittamaansa elinkeinotoimintaan. Viivästyskorkoa voidaan sovitella muun muassa, jos maksun viivästyminen on johtunut maksuvaikeuksista, joihin velallinen on joutunut sairauden, työttömyyden tai muun erityisen seikan vuoksi pääasiallisesti ilman omaa syytään.