Sopimussakko

Osapuolet voivat sopia sopimusrikkomustilanteissa maksettavasta sopimussakosta. Sopimuksissa onkin usein sopimussakko. Sopimussakko tarkoittaa etukäteen sovittua hyvitystä sopimuksen tai siinä määriteltyjen kohtien rikkomisesta. Sopimussakkoa voidaan käyttää viivästyksen seurauksena myös siten, että määrätään sopimussakko prosentuaalisesti kasvavana esimerkiksi jokaiselta alkavalta viivästysviikolta.

Sopimussakon etuna on se, että vahingon määrää ei tarvitse selvittää eikä todistaa toiselle osapuolelle. Maksuvelvollisuuden syntymiseen riittää, että sopimusrikkomus on tapahtunut.

Sopimussakko ei tule maksettavaksi sopimusrikkomustilanteissa lainsäädännön vaan osapuolten välisen sopimuksen perusteella. Sopimussakosta tulee siten ottaa nimenomainen määräys sopimukseen, mikäli sopimussakko halutaan sopimusrikkomuksen seuraukseksi.

Paras ennaltaehkäisevä vaikutus sopimussakolla saavutetaan, kun sopimussakko asetetaan oikean suuruiseksi. Suurelle yritykselle liian pieni sopimussakko ei toimi pelotteena. Toisaalta liian suuri sopimussakko voi olla pienelle yritykselle mahdoton maksaa.

Jos vahingon määrä ylittää sopimussakon summan, voi toisella osapuolella olla mahdollisuus vaatia vahingonkorvausta. Sopimukseen on epäselvyyksien välttämiseksi syytä ottaa tästä nimenomainen määräys. Sopimuksessa voidaan vastaavasti myös sopia, että sopimussakko on sopimusrikkomuksen ainoa seuraus ja korvaa näin vahingonkorvauksen.