Sopimuksen pätemättömyys

Pätevä sopimus aiheuttaa osapuolille velvollisuuden täyttää sopimuksessa sovitut velvoitteet ja mikäli velvoitteet laiminlyödään, laiminlyöjä on velvollinen suorittamaan toiselle osapuolelle vahingonkorvausta laiminlyönnistä aiheutuneista vahingoista. Pätemätön sopimus ei perusta osapuolille suoritusvelvoitetta eikä siten vahingonkorvausvelvoitettakaan suorituksen laiminlyönnin vuoksi.

Yleensä pätemättömyys otetaan huomioon vain, jos siihen vedotaan tekemällä väite pätemättömyydestä tai nostamalla kanne tuomioistuimessa. Tietyt pätemättömyysperusteet taas huomioidaan ns. viran puolesta ilman, että kenenkään tarvitsee vedota niihin. Esimerkiksi kiinteistökaupan muotovirhe otetaan huomioon viran puolesta ja johtaa lainhuutohakemuksen hylkäämiseen. Tällöin puhutaan yleensä mitättömyydestä.

Suurin osa pätemättömyysperusteista on sellaisia, että pätemättömyys voi korjaantua. Korjaantuminen voi tapahtua ja sopimus tulla päteväksi esimerkiksi, jos loukattu osapuoli myöhemmin hyväksyy pätemättömän sopimuksen. Pätemättömyys voi korjaantua myös, jos siihen ei vedota kohtuullisen ajan kuluessa. Kaikki pätemättömyysperusteet eivät kuitenkaan voi korjaantua. Tällainen korjautumaton pätemättömyysperuste on esimerkiksi kiinteistökaupan muotovaatimuksista poikkeamisesta johtuva pätemättömyys.

Erilaisia pätemättömyysperusteita

Sopimus voi olla pätemätön tietyillä perusteilla.

Pakottamalla tehty sopimus ei ole sitova. Pakottaminen voi olla väkivaltaa tai kohteen henkeen tai terveyteen kohdistuvaa uhkaa.

Myös ”kiskominen” tekee sopimuksesta pätemättömän. Kiskominen tarkoittaa toisen hädänalaisen aseman, ymmärtämättömyyden tai toisesta riippuvaisen aseman hyväksikäyttöä.

Jos sopimus on kirjoitusvirheen tai muun erehdyksen vuoksi saanut toisen sisällön, kuin on tarkoitettu, ei sopimus sellaisenaan sido, jos toinen osapuoli tiesi tai hänen oli pitänyt tietää erehdyksestä. Jos toinen osapuoli sen sijaan ei tiennyt, eikä tämän olisi pitänytkään tietää tästä ns. ilmaisuerehdyksestä, sopimus on pätevä ja sitoo. Ilmaisuerehdystä koskevaa pätemättömyyssääntöä ei sovelleta silloin, kun asianosainen allekirjoittaa sopimuksen lukematta sitä. Jos sopimus tällaisessa tilanteessa on toisen sisältöinen, kuin sopimuksen allekirjoittaja on kuvitellut, hän joutuu kärsimään seuraukset omasta huolimattomuudestaan, eli sopimus sitoo sellaisenaan.

Petollinen viettely on pätemättömyysperuste. Sopimus, joka on saatu syntymään antamalla vääriä tietoja tai jättämällä olennaisia tietoja kertomatta, on pätemätön.

Valeasiakirja, jota ei ole tarkoitettukaan ”oikeaksi” sopimukseksi, on pätemätön samoin kuin lain tai hyvien tapojen vastainen sopimus.

Jos sopimus on tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnianvastaista ja arvotonta vedota sopimukseen, sopimus on pätemätön. Esimerkiksi sopimuksen tekevän osapuolen päihtymys ei automaattisesti tee sopimusta pätemättömäksi, mutta sillä voi olla vaikutusta. Olosuhteet voivat olla sellaiset, että päihtyneen kanssa sopimuksen tehneen sopijakumppanin puolelta on kunnianvastaista ja arvotonta vedota sopimukseen.

Sopimus on pätemätön myös, jos sopimuksen tekijä ei ole ollut oikeustoimikelpoinen eli kelpoinen tekemään ylipäätään oikeustoimia. Jos sopimuksen tekijällä ei ole oikeutta edustaa sitä tahoa, jonka nimissä sopimus tehdään, sopimus on pätemätön siihen tahoon nähden, jonka puolesta se on oikeudettomasti tehty, mutta edustusoikeudeton allekirjoittaja on henkilökohtaisesti vastuussa sopimuksesta.

Pätemättömyyden seuraukset

Jos oikeustoimi katsotaan pätemättömäksi, kumoutuu se alusta alkaen. Pätemättömyys vaikuttaa siis taannehtivasti.

Jos sopimuksen perusteella ei ole suoritettu mitään, ei pätemättömyys aiheuta mitään erityisiä toimenpiteitä. Kummallakaan osapuolella ei vain ole suoritusvelvoitetta sopimuksen perusteella. Jos sopimuksen perusteella on sen sijaan ennätetty jo suorittamaan jotakin, tehdyt suoritukset on palautettava puolin ja toisin. Jos suorituksen palauttaminen ei ole mahdollista, on osapuolen korvattava suorituksen arvo.