Sopimuksen kohtuullistaminen eli sovittelu
Oikeustoimilain mukaan oikeustoimen ehtoa voidaan joko sovitella tai jättää se kokonaan huomioon ottamatta, jos ehto on kohtuuton tai sen soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen.Kohtuuttomuutta arvosteltaessa otetaan huomioon ensinnäkin oikeustoimen koko sisältö ja osapuolten asema. Myös olosuhteet oikeustointa tehtäessä ja sen jälkeen sekä mahdolliset muut asiaan vaikuttavat seikat huomioidaan. Sopimusehdon lisäksi myös hintaa voidaan joissakin tapauksissa sovitella.
Poikkeustapauksessa kohtuutonta sopimusehtoa voidaan siis sovitella tuomioistuimessa. Tämä on mahdollista, vaikka mitään edellä mainittua pätemättömyys- tai mitättömyysperustetta ei olisi olemassa. Sovittelu on aina poikkeuksellista, ja se tulee kysymykseen lähinnä tilanteissa, joissa sopimuskumppanit ovat epätasa-arvoisessa asemassa. Sovittelua ei yleensä myöskään tehdä, jos olosuhteen muutos olisi pitänyt aavistaa jo ennen sopimuksen tekemistä. Muutoksen tulisikin siis olla jollain tapaa ennalta arvaamaton. Sopimusta arvioidaan aina kokonaisuutena, vaikka tuomioistuin kohtuullistaisikin vain tiettyä kohtuutonta ehtoa. Siksi esimerkiksi jokin kohtuuttomalta vaikuttava ehto saattaa olla kohtuullinen, jos sen vastapainoksi on sopimuksessa annettu muita oikeuksia.
Käytännössä sovittelu voi johtaa jonkin tietyn ehdon kohtuullistamiseen tai huomioimatta jättämiseen, sopimuksen muiden osien kohtuullistamiseen tai poikkeuksellisesti sopimuksen raukeamiseen. Sopimuksen muiden osien kohtuullistaminen tulee kyseeseen vain, jos ehdon muokkaamisella tai huomioimatta jättämisellä ei päästä toivottuun tulokseen. Koko sopimuksen raukeaminen puolestaan on erittäin harvinaista.