Yleistä välitysmenettelystä
Välitysmenettely, jota kutsutaan myös välimiesmenettelyksi, on asianosaisten valittavissa oleva vaihtoehtoinen riidanratkaisutapa (ns. ADR – Alternative Dispute Resolution), jossa osapuolten valitsemat välitystuomarit (ts. välimiehet) ratkaisevat osapuolten välisen riita-asian yksityisesti ja ei-julkisesti. Suomessa välitysmenettelystä säädetään välimiesmenettelystä annetussa laissa. Asianosaiset voivat keskenään sopia menettelystä hyvin vapaasti. Välitystuomareiden on joka tapauksessa varattava asianosaisille tarpeellinen tilaisuus ajaa asiaansa. Asianosaiset voivat myös sopia, että välitysmenettelyssä sovelletaan jonkin välitysinstituutin välitysmenettelysääntöjä, mikä onkin hyvin yleistä. Suomessa tärkein tällainen välitysmenettelyjä hallinnoiva taho on Keskuskauppakamarin välityslautakunta.
Välitysmenettelyä käytetään usein liike-elämässä syntyvien riitojen ratkaisemiseksi. Välitysmenettelyn etuja on muun muassa;
Nopeus ja tehokkuus: Välitysmenettelyssä päätökset tehdään usein huomattavasti nopeammin kuin yleisissä tuomioistuimissa ja tuomio on lähtökohtaisesti lopullinen, eli siitä voidaan valittaa vain poikkeuksellisesti.
Luottamuksellisuus: välitysmenettely ei ole tuomioistuinmenettelyjen tapaan julkista, vaan osapuolet voivat tehokkaammin säilyttää esimerkiksi liikesalaisuutensa.
Joustavuus: osapuolet voivat itse vaikuttaa välitysmenettelyn sääntöihin ja valita välitystuomarin tai välitysoikeuden ja räätälöidä menettelyn tarpeidensa mukaan.
Asiantuntemus: asianosaiset voivat valita välitystuomarin tai välitysoikeuden, jolla on riidan kohteeseen liittyvää erityisasiantuntemusta.