Miten välitysmenettely eroaa normaalista tuomioistuinprosessista

Välitysmenettely eroaa monella tuomioistuimessa käytävästä oikeudenkäynnistä.

Välitysoikeuden ratkaisu on välittömästi täytäntöönpanokelpoinen – myös kansainvälisesti – ja lopullinen. Välitystuomion lopullisuudella tarkoitetaan sitä, että välitystuomioon ei voida hakea muutosta edes sillä perusteella, että se olisi sisällöltään virheellinen (vrt. käräjäoikeuden tuomiosta valittaminen hovioikeuteen ja edelleen korkeimpaan oikeuteen). Välitystuomio voidaan kumota tai todeta mitättömäksi vain erittäin harvoissa tapauksissa.

Välitysmenettely on usein suhteellisen nopea menettely verrattuna oikeudenkäyntiin, koska menettelyn enimmäiskestosta voidaan sopia ja välitystuomiosta ei voi valittaa. Näistä syistä välitysmenettely kestää yleensä 6–12 kuukautta, kun taas oikeudenkäynti (valituksineen hovi- ja korkeimpaan oikeuteen) voi kestää useita vuosia.

Välitysmenettely on myös joustavaa. Osapuolet voivat itse päättää suurelta osin menettelyn kulun tarpeisiinsa sopivaksi (esim. riitakysymyksiin sovellettavan lain, kielen, aikataulun, kirjelmien määrän valinta). Yleensä osapuolet ovat sopineet, että menettely käydään tietyn välitysinstituutin sääntöjen mukaan (Suomessa usein Keskuskauppakamarin välityslautakunnan välitysmenettelysäännöt).

Välitysmenettelyssä välitystuomari (ts. välimies) on osapuolten tai osapuolten sopiman välitysinstituutin valitsema yksityinen ”tuomari”. Asianosaiset voivat siis valita välitystuomariksi kulloiseenkin riitakysymykseen perehtyneitä alan erikoisasiantuntijoita – myös ulkomailta. Välitystuomareiden määrä on yleensä yksi tai kolme.

Välitysmenettelyn hyötyjä ovat menettelyn ja välitystuomion ei-julkisuus. Ei-julkisuus saattaa olla yritykselle erityisen tärkeää muun muassa liikesalaisuuksien ja imagon takia.

Kansainvälisissä asioissa välitystuomion vahva kansainvälinen täytäntöönpanokelpoisuus on hyvin merkittävä hyöty verrattuna kansallisten tuomioistuinten ratkaisuihin.