Haastehakemus ja haaste

Oikeudenkäyntimenettely pannaan vireille toimittamalla kirjallinen haastehakemus käräjäoikeuden kansliaan. Haastehakemus voidaan tehdä myös sähköisesti. Samalla käynnistyy asian kirjallinen valmisteluvaihe.

Haastehakemuksessa kantaja ilmoittaa:

• yksilöidyt vaatimuksensa (esim. tietynsuuruisen velan suorittaminen);

• vaatimusten perusteet (esim. velan perusteena on sopimus ja erääntynyt lasku);

• todisteensa (esim. kyseinen sopimus ja lasku) vaatimusten tueksi;

• oikeudenkäyntikulujen korvaamisvaatimuksen; ja

• perustelut, miksi asia voidaan/tulee käsitellä juuri kyseisessä käräjäoikeudessa (esim. vastaajan kotipaikan käräjäoikeus).

Jos hakemus on selvästi perusteeton, tuomioistuin voi hylätä sen tuomiolla, mikä estää nostamasta asiassa uutta kannetta myöhemmin. Jos haastehakemus on ”vain” puutteellinen, tuomioistuin voi pyytää kantajaa määräajassa täydentämään sitä. Jos kantaja laiminlyö täydentämiskehotuksen, eikä asiaa voi puutteellisen haastehakemuksen perusteella ratkaista, kanne jätetään tutkimatta, minkä seurauksena kantajan on jätettävä uusi haastehakemus saadakseen asian uudelleen vireille.

Jos kanne täyttää vaatimukset eikä se ole tuomioistuimen mukaan ilmeisen perusteeton, tuomioistuin toimittaa vastaajalle haasteen, yleensä muutaman viikon kuluessa. Haaste on kirjallinen kehotus vastata kantajan vaatimuksiin. Käytännössä vastaajan on annettava vastauksensa kirjallisesti ilmoitetussa määräajassa (tiedoksiantotavasta riippuen yleensä 14–45 päivässä). Vastaajaa kehotetaan ottamaan kantaa muun muassa siihen, myöntääkö hän kanteessa esitetyt seikat vai kiistäkö hän ne, sekä ilmoittamaan esitettävät todisteensa. Mikäli vastaaja (tai vastaajan asiamies) laiminlyö tuomioistuimen pyynnön vastata haasteeseen tai myöhemmin jättää saapumasta suullisen istuntoon, tuomioistuin voi pääsääntöisesti ratkaista asian välittömästi kantajan vaatimuksen mukaisesti ns. yksipuolisella tuomiolla (poikkeuksena esim. lapsioikeudelliset asiat).