Yleistä osakeannista
Osakeanti voi olla maksuton tai maksullinen. Jos yhtiön osakkeilla on yhtiöjärjestyksessä määrätty nimellisarvo, osakeanti johtaa väistämättä myös osakepääoman korottamiseen vähintään uusien osakkeiden nimellisarvon määrällä. Jos taas osakkeilla ei ole nimellisarvoa, yhtiö voi päättää merkitä uusien osakkeiden merkintähinnan kokonaan tai osittain vapaaseen omaan pääomaan osakepääoman asemesta.
Osakeannin yhteydessä osakkaat sekä osakkaiden näin päättäessä ulkopuoliset henkilöt tuovat yhtiöön omaa pääomaa merkitsemällä yhtiön liikkeelle laskemia uusia osakkeita tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita. Tällöin yhtiöön voi tulla uusia osakkeenomistajia.
Maksullisen osakeannin kohdalla on myös mahdollista, että osakkeiden merkintähinta maksetaan yhtiölle kokonaan tai osittain muulla omaisuudella kuin rahalla. Tällaista omaisuutta kutsutaan ns. apporttiomaisuudeksi tai vain apportiksi. Apporttiemissiosta voikin usein olla kysymys erilaisten yritysjärjestelyjen [Yritysjärjestelyt] tai yrityskauppojen [Yrityskaupat] yhteydessä. Apportin käytöstä on mainittava osakeantipäätöksessä, johon on myös liitettävä selvitys, jossa yksilöidään omaisuus, sillä suoritettava maksu ja omaisuuden arvostukseen vaikuttavat seikat ja menetelmät. Keskeistä on, että apportin taloudellisen arvon on vastattava vähintään osakkeiden merkintähinnan arvoa apporttiomaisuuden luovutushetkellä.
Osakeannista päätetään yhtiökokouksessa. Yhtiökokous voi myös valtuuttaa yhtiön hallituksen tekemään osakeantipäätöksen, jolloin yhtiökokouksen on myös määrättävä annettavien osakkeiden enimmäismäärä. Maksullista osakeantia koskeva päätös ja annissa merkittävien osakkeiden lukumäärä tai enimmäismäärä on rekisteröitävä viimeistään yhden kuukauden sisällä päätöksestä kaupparekisteriin. Merkityt osakkeet puolestaan on ilmoitettava rekisteröitäväksi ilman aiheetonta viivytystä, kun osakkeet on täysin maksettu ja mahdolliset muut merkintäehdot ovat täyttyneet. Anti raukeaa jos osakkeita ei rekisteröidä viiden vuoden tai päätöksessä määrätyn lyhyemmän ajan sisällä antipäätöksestä. Maksutonta osakeantia koskeva päätös ja annissa merkittävät osakkeet on rekisteröitävä viipymättä kaupparekisteriin.
Osakeannissa yhtiön olemassa olevilla osakkeenomistajilla on tavallisesti etuoikeus annettaviin osakkeisiin. Oikeuden tulee olla suhteessa heidän jo ennestään omistamien osakkeiden määrään. Jos yhtiöllä on painava taloudellinen syy (esim. yhtiön rahoitustarpeiden turvaaminen tai kannustinjärjestelmät), etuoikeudesta voidaan poiketa, jolloin osakeantia nimitetään suunnatuksi osakeanniksi. Suunnatusta annista päättäminen merkitsee osakkaiden yhdenvertaisuusperiaatteesta poikkeamista, ja edellyttää siksi ns. määräenemmistöpäätöstä, jolloin antipäätöksen tai hallituksen valtuutusta koskevan päätöksen puolesta tulee äänestää vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista. Suunnattu osakeanti voi olla maksuton vain silloin, kun siihen on yhtiön kannalta ja sen kaikkien osakkeenomistajien etu huomioon ottaen erityisen painava taloudellinen syy.