Siirry fondia.com -sivustolle

primary_areas

    Sisältö koskee Suomen lainsäädäntöä.
     

    Fi-päätteiset verkkotunnukset

    Käyttöoikeus suomalaiseen fi-päätteiseen verkkotunnukseen rekisteröidään oman verkkotunnusvälittäjän kautta. Aiemmin tämä hoidettiin Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) kautta, mutta nykyään Liikenne- ja viestintävirasto ainoastaan merkitsee verkkotunnushallinnon tarpeita varten yksimerkkisiä ja muita verkkotunnuksia maksutta, tekee muita tarpeellisia merkintöjä, valvoo välitystoimintaa, ylläpitää fi-verkkotunnusrekisteriä sekä  voi poistaa fi-verkkotunnuksen, jos se loukkaa toisen suojattua nimeä tai tavaramerkkiä.

    Verkkotunnusvälittäjä rekisteröi verkkotunnuksen. Yrityksen kannattaa rekisteröidä tavaramerkkinsä ja toiminimensä fi-tunnuksen lisäksi myös com- ja net-päätteisinä. Tämän lisäksi voi olla järkevää tehdä rekisteröinti kansallisena verkkotunnuksena yrityksen kannalta tärkeimmissä maissa. Tämä siksi, että jokaisella valtiolla on oma kansallinen verkkotunnuspäätteensä, esimerkiksi Ruotsilla ”.se” ja Saksalla ”.de.” Kansallisten verkkotunnusten rekisteröintiä voidaan pitää suositeltavana erityisesti silloin, kun yritys suuntaa toimintansa ulkomaille.

    Jos joku tahallaan rekisteröi toiselle kuuluvan tavaramerkin verkkotunnuksena, saattaa rekisteröinnin riitauttaminen olla mahdollista. Tämä voi johtaa siihen, että verkkotunnus siirretään tavaramerkin haltijalle. Tällaisia tilanteita saattaa silloin tällöin syntyä, koska monissa maissa ennen rekisteröintimenettelyä ei toimiteta minkäänlaista ennakkotarkastusta.

    Laki sähköisen viestinnän palveluista jättää hakijalle pääsääntöisesti valinnanvapauden fi-verkkotunnuksen suhteen. Verkkotunnuksen muotoa ja sisältöä koskevat kuitenkin eräät rajoitukset. Verkkotunnus voi:

    • olla 2–63 merkkiä pitkä

    • koostua a–ö kirjaimista

    • koostua 0–9 numeroista

    • sisältää tavuviiva-miinusmerkin (-) (tietyin ehdoin).

    Lisäksi vaaditaan, että verkkotunnus on toimivan internet-verkon osoite. Tämän mukaisesti verkkotunnukselle on oltava määriteltynä ainakin kaksi toimivaa nimipalvelinta, joiden tiedot tulee antaa verkkotunnushakemuksessa. Nimipalvelinten toimivuus tarkastetaan ennen tunnuksen myöntämistä.

    Kiellettyä on, että verkkotunnus:

    • vastaa toisen suojattua nimeä tai merkkiä, ellei verkkotunnuksen käyttäjä pysty esittämään hyväksyttävää perustetta verkkotunnuksen merkitsemiselle; ja

    • muistuttaa toisen suojattua nimeä tai merkkiä, jos verkkotunnus merkitään ilmeisessä hyötymis- tai vahingoittamistarkoituksessa.

    Seuraavia asioita ei oteta huomioon arvioitaessa suojatun nimen tai tavaramerkin vastaavuutta -fi-verkkotunnukseen.

    • suojatun nimen tai tavaramerkin tavuviiva-miinusmerkkiä (-)

    • suojatussa nimessä tai tavaramerkissä olevaa välilyöntiä

    • yhteisömuodon tunnusta (esim. Oy, Ky jne.)

    • kansallisia merkkejä å, ä ja ö, jotka voidaan korvata kirjaimilla a ja o.

    Verkkotunnushakemukset tarkistetaan Liikenne- ja viestintävirastossa vain suppeasti. Tämä merkitsee sitä, että kaikkia sähköisen viestinnän palveluista annetun lain vastaisia rekisteröintejä ei voida täysin estää. Tarkastuksen ulkopuolelle jää esimerkiksi se, loukkaako verkkotunnus mahdollisesti toisen rekisteröityä toiminimeä tai tavaramerkkiä.

    Verkkotunnuksen lainmukaisuuden varmistamisessa korostuu näin ollen hakijan oma vastuu. Hakijan tulee ennen hakemuksen jättämistä itse selvittää, ettei haettu verkkotunnus loukkaa toisen tavaramerkkiä tai toiminimeä. Hakijan työtä helpottavat internetistä löytyvät tavaramerkkejä ja toiminimiä koskevat tietokannat. Tietoja mahdollisista rajoituksista ja ohjeita selvitysten tekemiseen saa Liikenne- ja viestintäviraston verkkotunnuspalvelusta.

    Verkkotunnus on voimassa vähintään vuoden ja enintään viisi vuotta kerrallaan. Liikenne- ja viestintävirasto poistaa verkkotunnuksen, jos sen voimassaoloaika päättyy, eikä haltija ole ryhtynyt toimiin tunnuksen uudistamiseksi välittäjänsä kanssa. Tietyissä tilanteissa Liikenne- ja viestintävirasto voi myös sulkea tai peruuttaa verkkotunnuksen. Näin voidaan menetellä paitsi poliisin tai syyttäjän pyynnöstä tai tuomioistuimen päätöksellä, myös milloin on todennäköisiä syitä epäillä, että tunnus esimerkiksi loukkaa toisen henkilön oikeutta tai nimeä tai on myönnetty väärin perustein.

    Lait (FINLEX)

    • Laki sähköisen viestinnän palveluista⁠

    Ulkoiset tietolähteet

    • Fi-verkkotunnuspalvelu⁠

    We law your business.

    Tietosuoja⁠Tietosuoja⁠
    Evästeet⁠Evästeet⁠
    Käyttöehdot⁠Käyttöehdot⁠
    Ota yhteyttä⁠Ota yhteyttä⁠

    Copyright © Fondia 2022. All rights reserved.