Kuluttajaviranomaiset
Kuluttajaviranomaisia Suomessa ovat:
kuluttaja-asiamies
kuluttaja-asiain neuvottelukunta
Kilpailu- ja kuluttajavirasto
kuluttajariitalautakunta
kuluttajaneuvojat (toimipisteet maistraateissa)
kuluttajatutkimuskeskus
Euroopan kuluttajakeskus
alue- ja paikallishallinto
markkinaoikeus
yleiset tuomioistuimet
Kuluttajansuojan toteutumisen valvonta kuuluu pääosin kuluttaja-asiamiehelle. Kuluttaja-asiamies on laatinut yritysten käyttöön runsaasti markkinointiin liittyviä ja muita ohjeita, joihin yrityksen on syytä tutustua.
Usein asiat tulevat viranomaisten tietoon kilpailijoiden tai asiakkaiden ilmoituksista. Kuluttaja-asiamiehen päätehtävä on valvoa markkinoinnin, sopimusehtojen ja perinnän lainmukaisuutta, kun kyse on kuluttajille suunnatusta toiminnasta. Valvominen tapahtuu pääasiassa yleisellä tasolla. Kuluttaja-asiamies auttaa yksittäistä kuluttajaa ainoastaan, jos se on tärkeää lain soveltamisen ja kuluttajien yleisen edun kannalta.
Käytännössä kuluttaja useimmiten kääntyy kuluttajaneuvojan puoleen. Kuluttajaneuvoja avustaa kuluttajaa, kun tämä on joutunut riitatilanteeseen elinkeinonharjoittajan kanssa. Kuluttajaneuvojien päätökset ovat vain suosituksia.
Kuluttajalla on mahdollisuus viedä kulutushyödykkeen kauppaa koskeva riita-asia kuluttajariitalautakunnan ratkaistavaksi. Yrityksellä tätä oikeutta ei ole. Kuluttajariitalautakunnan päätös on ainoastaan suositus. Se ei siis sido yritystä. Päätöksestä ei voi myöskään valittaa. Vaikkei päätös ole sitova, sen noudattamatta jättämisestä voi seurata yritykselle kielteistä julkisuutta. Kuluttajariitalautakunta nimittäin julkaisee luettelon yrityksistä, jotka eivät noudata kuluttajariitalautakunnan suosituksia. Käytännössä suurin osa yrityksistä noudattaa lautakunnan ratkaisusuosituksia. Kuluttajalla on mahdollisuus viedä oma riita-asiansa myös paikallisen käräjäoikeuden ratkaistavaksi.
Kuluttaja-asiamiehen neuvotteluvelvollisuus
Jos kuluttaja-asiamies havaitsee elinkeinonharjoittajan ryhtyneen lainvastaiseen toimenpiteeseen, hänen on ensisijaisesti pyrittävä saamaan elinkeinonharjoittaja vapaaehtoisesti luopumaan tällaisesta toimenpiteestä. Ainoastaan, jos neuvottelut eivät johda yksimielisyyteen ja lainvastainen toiminta jatkuu, joudutaan turvautumaan muihin toimenpiteisiin. Yleisin toimenpide on sakon uhalla kieltää elinkeinonharjoittajaa jatkamasta lainvastaista toimintaansa. Tällöin uhkasakko tulee elinkeinonharjoittajan maksettavaksi, jos tämä jatkaa kiellettyä toimintaansa kiellosta huolimatta. Kiellon voi määrätä tapauksesta riippuen kuluttaja-asiamies tai markkinaoikeus. Uhkasakon määräämisoikeus on vain markkinaoikeudella, jolle kuluttaja-asiamies voi tehdä pyynnön sakon määräämisestä tapauksissa, joissa kuluttaja-asiamies on määrännyt kiellon.
Kuluttaja-asiamiehen ja markkinaoikeuden määräämä kielto
Kuluttaja-asiamies voi muissa kuin ennakkoratkaisuluonteisissa tapauksissa määrätä kiellon elinkeinonharjoittajalle. Kiellolle voidaan asettaa uhkasakko, jonka lisäksi kielto voidaan kohdistaa elinkeinoharjoittajan palveluksessa olevalle. Kielto voidaan antaa väliaikaisena, jos menettely on asian nopean vaikutuksen tai asian laajuuden vuoksi tai muusta syystä tarpeen estää kiireellisesti. Se, johon kielto kohdistuu voi viedä asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi.
Kuluttaja-asiamies voi myös hakea markkinaoikeudelta kieltoa elinkeinonharjoittajalle jatkaa lainvastaista menettelyään, jos elinkeinonharjoittaja ei muuta menettelyään neuvotteluista huolimatta. Kielto voidaan myös antaa väliaikaisena. Markkinaoikeus voi asettaa kiellon tehosteeksi uhkasakon. Markkinaoikeuden ratkaisuun voi sekä kuluttaja-asiamies että kiellon saanut elinkeinonharjoittaja hakea muutosta valittamalla korkeimpaan oikeuteen. Valittaminen edellyttää korkeimman oikeuden myöntämää valituslupaa.
Kuluttaja-asiamiehen määräämä seuraamusmaksu
Kuluttaja-asiamies voi myös oikeus hakea seuraamusmaksun määräämistä markkinaoikeudelta tiettyjen kuluttajansuojalain säännösten vastaisesta toiminnasta. Seuraamusmaksu voidaan määrätä elinkeinonharjoittajalle tai sen palveluksessa olevalle, joka kuluttajien vahingoksi tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo tai laiminlyö kuluttajien keskeisiä oikeuksia. Seuraamusmaksuun voi hakea muutosta markkinaoikeudelta . Muutoksenhakuun ei tarvita valituslupaa.
Kuluttaja-asiamiehen oikeus puuttua verkkosisältöön
Kuluttaja-asiamiehellä on oikeus poikkeustapauksissa puuttua kuluttajansuojasäännöksiä rikkovaan verkkosisältöön, kuten verkkosivuihin, kuvaan tai sosiaalisen median julkaisuun. Tällaisia tapauksia ovat tilanteet, joissa kuluttajien yhteiselle edulle voisi aiheutua merkittävää vahinkoa. Määräykset ovat pysyviä tai väliaikaisia, ja voimassa siihen asti, kun asia on lopullisesti ratkaistu. Kuluttaja-asiamies voi tehostaa määräyksiä uhkasakolla. Jos määräyksen saaja ei noudata uhkasakolla tehostettua määräystä, kuluttaja-asiamies voi hakea sakon maksuunpanoa markkinaoikeudelta. Määräyksen saaja voi valittaa muusta kuin määräaikaisesta määräyksestä markkinaoikeudelle 30 päivän kuluessa siitä, kun se sai määräyksen tiedoksi. Jos määräyksestä ei valiteta, se jää pysyväksi.
Kuluttaja-asiamiehen muut oikeudet valvontatehtävän hoitamiseksi
Kuluttaja-asiamiehellä on myös tarkastusoikeus valvontatehtävien hoitamisessa. Tällöin kuluttaja-asiamies voi tehdä tarkastuksen yrityksen toimitiloihin, ja kuluttaja-asiamiehellä on oikeus saada poliisilta virka-apua tarkastuksen suorittamiseen.
Kuluttaja-asiamies voi myös tehdä koeostoja elinkeinonharjoittajan toimitiloissa ja verkossa. Viranomainen voi tekeytyä tilanteessa kuluttajaksi, ja viranomaisella on samanlainen peruutusoikeus kuin kuluttajalla olisi. Käyttäessään valehenkilöllisyyttä, on kuluttaja-asiamiehen ilmoitettava sen käytöstä elinkeinonharjoittajalle niin pian kun se on mahdollista tehtävän hoitamista vaarantamatta.
Ryhmävalitukset ja ryhmäkanteet
Jos useilla kuluttajilla on samaa elinkeinonharjoittajaa kohtaan vaatimuksia, jotka voidaan ratkaista yhteisellä päätöksellä, kuluttajariitalautakunta voi käsitellä asioita ryhmävalituksina. Ryhmävalituksen saattaa vireille kuluttaja-asiamies. Ryhmävalituksen tekemiseen ei tarvita kuluttajan pyyntöä vaan kuluttaja-asiamies voi toimia oma-aloitteisesti. Kuluttaja-asiamies myös avustaa kuluttajia kuluttajariitalautakunnan suosituksen toimeenpanossa. Jollei ryhmävalituksen johdosta annettua suositusta noudateta, kuluttaja-asiamiehellä on mahdollisuus viedä asia ryhmäkanteena tuomioistuimeen.
Ryhmäkanne on mahdollinen muun muassa kulutustavaran virhettä tai sopimusehtojen tulkintaa koskevissa riidoissa, samoin kuin esimerkiksi sijoitustuotteiden myyntiä ja markkinointia koskevissa riidoissa. Osakeanteja ja julkisia ostotarjouksia koskevat kuluttajariidat eivät kuulu ryhmäkannemenettelyn piiriin. Vain kuluttaja-asiamies voi toimia ryhmäkanteen nostajana ja ryhmän edustajana yleisessä alioikeudessa. Ryhmäkanteeseen osallistuminen edellyttää ilmoittautumista ryhmän jäseneksi.
Aluehallintovirastojen tehtävä kuluttaja-asioissa on avustaa kuluttaja-asiamiestä kuluttajaoikeudellisessa valvonnassa, tehdä hintavertailuja sekä järjestää talous- ja velkaneuvonnan alueellista suunnittelua, ohjausta ja valvontaa.