Mikä on julkinen hankinta?
Julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan sellaisia tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät, valtion liikelaitokset sekä muut hankintalainsäädännössä määritellyt hankintayksiköt tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkisissa hankinnoissa noudatetaan EU:n laajuisesti menettelytapoja, joista on säädetty hankintadirektiivein ja kunkin jäsenmaan kansallisella lainsäädännöllä. Suomessa noudatetaan lakia julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista (”hankintalaki”). Vuoden 2017 alussa voimaan tullut laki korvasi vuoden 2007 hankintalain, hankinta-asetuksen sekä vuoden 2011 sähköisestä huutokaupasta ja dynaamisesta hankintajärjestelmästä annetun lain.
Hankintamenettelyjen sääntelyn tavoitteena on ensisijaisesti julkisten varojen tehokas käyttö. Tämä edellyttää muun muassa markkinoilla olevan kilpailun hyödyntämistä, ehdokkaiden ja tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua, sekä hankintamenettelyn julkisuutta ja avoimuutta.
Hankintaprosessin menestyksekäs läpivieminen edellyttää lainsäädännön tuntemista. Hankintamenettely on tarkoin säännelty hankintalaissa, ja hankintayksikön on siten tarkasti noudatettava laissa annettuja oikeusohjeita. Yritysten on syytä huomata, että julkisissa hankinnoissa noudatettavat menettelyt poikkeavat yksityisten markkinoiden toimintaperiaatteista. Erityisesti huomattavaa on se, että menettelystä ei voida sopia, toisin kuin yksityisillä markkinoilla.
Julkisia hankintoja koskevien säännösten ensisijaiset periaatteet ovat hankintojen avoin ja tehokas kilpailuttaminen sekä tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu. Avoimuuden periaate mm. edellyttää, että hankinnoista ilmoitetaan riittävän laajasti. Hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet. Tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden periaate puolestaan tarkoittaa tarjoajien yhdenvertaista kohtelua ja hankintapäätöksen tekemistä ennalta ilmoitettujen valintaperusteiden mukaisesti.
Euroopan unionin tasolla hankintasääntely on tärkeä osa sisämarkkinoiden toimivuutta. Hankintasääntelyllä pyritään turvaamaan tavaroiden, palveluiden, pääomien sekä työntekijöiden vapaa liikkuvuus. EU:n hankintasääntely parantaa siten eurooppalaisten yritysten – ml. suomalaisten yritysten - kilpailukykyä.