Yhteistoiminnan osapuolet

Yhteistoiminnan osapuolina ovat työnantaja ja yrityksen henkilöstö. Yhteistoimintaa ja jatkuvaa vuoropuhelua toteutetaan lähtökohtaisesti edustuksellisesti työnantajan ja henkilöstön edustajan välillä. Yhteistoiminta voi tapahtua myös esimiehen ja yksittäisen työntekijän välillä. Henkilöstöryhmien edustajana voi toimia työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies tai työsopimuslain nojalla valittu luottamusvaltuutettu. Henkilöstö voi myös valita erityisen yhteistoimintaedustajan. Jos taas muutosneuvotteluissa käsiteltävä asia koskee montaa eri henkilöstöryhmää, voidaan päättää, että asia käsitellään yhteisessä kokouksessa.

Välitön yhteistoiminta tarkoittaa työpaikan esihenkilöiden ja henkilöstön yhteistoimintaa, jossa käsitellään työhön ja työyhteisön toimintaan liittyviä asioita. Tätä varten työpaikalla järjestetään yhteisiä kokouksia ja palavereja. Välitön yhteistoiminta kuuluu normaaleihin työpaikan toimintoihin, työn johtamiseen ja hyvään esihenkilötyöhön.

Edustuksellista yhteistoimintaa varten yrityksissä ja yhteisöissä voi olla erikseen organisoitu yhteistoimintaelin, johon henkilöstö valitsee omat edustajansa. Henkilöstön edustajia ovat yleensä luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut.

Yrityksessä on mahdollista sopia myös erityisestä neuvottelukunnasta ja siellä säännöllisesti käsiteltävistä asioista. Neuvottelukunnan kokoaminen voi olla järkevää suurissa yrityksissä, joissa käsitellään usein yt-asioita.