Henkilöstön hallintoedustus
Työnantajan toiminnan kehittämiseksi, työnantajan ja henkilöstön yhteistoiminnan tehostamiseksi sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi henkilöstöllä on oikeus osallistua työnantajan liiketoimintaa, taloutta ja henkilöstön asemaa koskevien tärkeiden kysymysten käsittelyyn työnantajan päättävissä, toimeenpanevissa, valvovissa tai neuvoa-antavissa hallintoelimissä kuten esimerkiksi johtoryhmässä, hallituksessa tai hallintoneuvostossa.
Vaikutusmahdollisuudet on taattu sellaisten suomalaisten yhtiöiden henkilöstölle, joiden työsuhteessa olevan henkilöstön määrä on säännöllisesti vähintään 150. Lain piirissä ovat osakeyhtiöt, osuuskunnat ja muut taloudelliset yhdistykset, vakuutusyhtiöt, liike-, osuus- sekä säästöpankit.
Hallintoedustus voidaan järjestää sopimuspohjaisesti tai lakiin perustuvana järjestelynä. Henkilöstön hallintoedustuksesta on ensisijaisesti sovittava työnantajan ja henkilöstön välillä. Jos sopimukseen ei päästä, henkilöstön hallintoedustus toteutetaan henkilöstön vaatimuksesta yhteistoimintalain 31 §:n mukaisesti. Yhteistoiminta-asiamies voi myöntää hakemuksesta luvan poiketa henkilöstön hallintoedustuksen toteutustavasta.
Henkilöstön hallintoedustus voidaan toteuttaa siten kuin työnantajan ja henkilöstöryhmien edustajien yhteisessä kokouksessa sovitaan työnantajan ja vähintään kahden henkilöstöryhmän välillä, jotka yhdessä edustavat henkilöstön enemmistöä.
Lakiin perustuvana järjestelynä henkilöstön edustus on järjestettävä vuoden kuluessa siitä, kun lain edellytykset ovat täyttyneet ja kaksi sellaista henkilöstöryhmää, jotka yhdessä muodostavat enemmistön yrityksen henkilöstöstä, ovat esittäneet asiasta vaatimuksen.
Henkilöstö voi nimetä yhdestä neljään edustajaa. Henkilöstön edustajia voi kuitenkin olla enintään neljäsosa koko toimielimen jäsenmäärästä.
Henkilöstön edustajilla ja yrityksen valitsemilla asianomaisen toimielimen jäsenillä on lähtökohtaisesti samat oikeudet ja velvollisuudet. Poikkeuksen tästä pääsäännöstä muodostavat yrityksen johdon valintaa, erottamista, johdon sopimusehtoja, henkilöstön työsuhteen ehtoja taikka työtaistelutoimenpiteitä koskevien asioiden käsittely, joihin henkilöstön edustajat eivät voi osallistua.
Henkilöstön edustajilla on oikeus saada riittävästi vapautusta työstään tehtävien hoitamiseksi samoin kuin koulutusta varten. Henkilöstön edustajilla on oikeus saada koulutusta siinä määrin kuin se on tarpeen henkilöstön hallintoedustajan tehtävän hoitamiseksi yrityksen toimielimessä.
Työnantajan on korvattava työstä vapautuksesta aiheutuva ansionmenetys. Muusta vapautuksesta työstä ja ansionmenetyksen korvaamisesta on kussakin tapauksessa sovittava asianomaisen henkilöstön edustajan ja työnantajan välillä. Jos henkilöstön hallintoedustaja osallistuu työaikansa ulkopuolella yrityksen toimielimen kokoukseen, yritys on velvollinen suorittamaan hänelle kokoukseen osallistumisesta aiheutuvat asianmukaiset kulut ja kokouspalkkiot.
Henkilöstön edustaja on velvollinen pitämään salassa yrityksen liikesalaisuuksiksi ilmoittamat tiedot. Henkilöstön edustaja saa käsitellä tietoja vain sellaisten edustamiensa työntekijöiden kanssa, joita asia koskee. Salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvat myös ne tiedot, jotka koskevat yksittäisen työntekijän taloudellista asemaa, terveydentilaa tai muutoin työntekijää henkilökohtaisesti, ellei näiden tietojen käsittelyyn ole saatu asianomaisen henkilön lupaa.
Henkilöstön edustajan irtisanomissuojasta on voimassa, mitä sovelletaan luottamusmiehen ja luottamusvaltuutetun työsopimuksen irtisanomiseen.
Lain noudattamista valvoo yhteistoiminta-asiamies.