Vuosiloman kuluminen ja ajankohta

Vuosilomaa annettaessa lomapäiviä kuluu yksi jokaisena arkipäivänä, myös lauantaina. Arkipäiviksi ei kuitenkaan lueta kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisen työvuoden jälkeen työntekijällä on oikeus neljän viikon lomaan ja sitä seuraavina vuosina viiden viikon lomaan (esimerkiksi neljän viikon kesäloma ja viikon talviloma.)

Työnantajalla on oikeus määrätä työntekijän vuosiloman ajankohdasta. Ennen loman ajankohdan määräämistä työnantajan on kuitenkin varattava työntekijälle tilaisuus esittää mielipiteensä loman ajankohdasta. Työnantajan on myös mahdollisuuksien mukaan otettava huomioon työntekijöiden esitykset ja noudatettava tasapuolisuutta lomien sijoittamisessa. Työnantaja ja työntekijä voivat myös sopia vuosiloman ajankohdasta, mutta työntekijä ei voi koskaan itse määrätä lomansa ajankohtaa.

Vuosiloman antamista rajoittaa se, että lomakausi on 2.5.–30.9, jolle ajalle vuosiloman kesälomaosuus tulee määrätä. Kesälomaosuus on 24 päivää ja tämän ajan ylittävä osuus on talvilomaa. Talviloma tulee antaa ennen seuraavan lomakauden alkua, mutta työntekijän suostumuksella se voidaan antaa myös kesälomakautena tai jo ennen kesälomakauden alkua. Kesäloma voidaan antaa myös siten, että se pidetään lomavuotta seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä.

Kesäloma ja talviloma tulee pääsääntöisesti antaa yhtäjaksoisena. Jos se kuitenkin työn käynnissä pitämiseksi on välttämätöntä, voi työnantaja määrätä 12 arkipäivän ylittävän osan kesälomasta pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa. Talviloma on pidettävä aina yhtäjaksoisena, jolleivät työnantaja ja työntekijä toisin sovi.

Työnantaja ei saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa alkavaksi työntekijän vapaapäivänä, jos tämä johtaisi lomapäivien vähenemiseen. Työnantaja ei myöskään saa ilman työntekijän suostumusta määrätä vuosilomaa raskausvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen raskaus- ja vanhempainvapaapäivän ajaksi eikä muun vanhempainvapaaseen oikeutetun työntekijän 105:n ensimmäisen vanhempainvapaapäivän ajaksi. Jos työntekijän vuosilomaa ei voida raskaus- tai vanhempainvapaan vuoksi antaa lain mukaisina loma-aikoina, loma voidaan antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

Loma voidaan antaa irtisanomisaikana, jolloin irtisanomisaika ja vuosiloma kuluvat samanaikaisesti. Tätä oikeutta rajoittavat kuitenkin määräykset lomakausista ja työnantajan ilmoitusvelvollisuudesta. Työntekijän kanssa voidaan kuitenkin sopia näistä määräyksistä poikkeamisesta.

Lomautuksen aikana vuosilomat on annettava lain määrääminä ajankohtina lomautuksesta huolimatta.

Määrätessään loman ajankohdan työnantajan on ilmoitettava siitä työntekijälle viimeistään kuukautta ennen loman alkamista. Jos tämä ei ole mahdollista, loman ajankohdasta voidaan ilmoittaa myöhemmin, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen loman alkamista. Ilmoitus voidaan antaa joko henkilökohtaisesti tai yleisellä tiedotuksella esim. ilmoitustaululla. Ilmoitus sitoo työnantajaa eikä työnantaja voi ilman työntekijän suostumusta peruuttaa tai siirtää lomaa.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia 12 arkipäivän ylittävän vuosiloman jakamisesta osiin, vuosiloman sijoittamisesta lomakauden jälkeiselle ajalle sekä talviloman pitämisestä lyhennettynä työaikana.