Vuosiloma
Näytetään 1-6 artikkelia 6 artikkelista
Vuosilomapalkkalaskelma ja vuosilomakirjanpito
Maksaessaan lomapalkan tai lomakorvauksen, työantaja on velvollinen antamaan työntekijälle lomapalkkalaskelman. Laskelmasta tulee käydä ilmi lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet. Laskelma tulee antaa pyytämättä. Palkkalaskelmaan tai palkkatodistukseen voidaan sisällyttää lomapalkkalaskelman tiedot, jolloin erillistä lomapalkkalaskelmaa ei tarvitse antaa.Vuosilomapalkka, lomakorvaus ja lomaraha
Työntekijällä on oikeus saada palkkaa vuosilomansa ajalta. Jos työntekijän palkka on sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta, on työntekijällä oikeus saada tämä palkkansa myös vuosiloman ajalta. Loma-aikana työntekijällä on myös oikeus samoihin luontoisetuihin kuin työssäolonsa aikana. Tällaisia etuja voivat olla esimerkiksi puhelin- ja autoetu. Vuosilomapalkka on annettava ennen loman alkamista.Vuosiloman kuluminen ja ajankohta
Vuosilomaa annettaessa lomapäiviä kuluu yksi jokaisena arkipäivänä, myös lauantaina. Arkipäiviksi ei kuitenkaan lueta kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisen työvuoden jälkeen työntekijällä on oikeus neljän viikon lomaan ja sitä seuraavina vuosina viiden viikon lomaan (esimerkiksi neljän viikon kesäloma ja viikon talviloma.)Vuosiloman kertyminen
Työntekijä ansaitsee oikeutta vuosilomaan työtä tehdessään lomanmääräytymisvuoden aikana eli 1.4. ja seuraavan vuoden 31.3. välisenä aikana.Työssäolon veroinen aika
Vuosilomaa kerryttävänä työssäolon veroisena aikana pidetään ensinnäkin työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Tällaista aikaa ovat esimerkiksi vuosiloma ja irtisanomisaika, vaikka työntekijällä ei olisikaan tuona aikana työntekovelvoitetta.Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa tai sen aikana
Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön,työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosiloma myöhemmäksi. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai vastaavaan, jonka aikana hän on työkyvytön.
Näytetään 1-6 artikkelia 6 artikkelista
Vuosilomapalkkalaskelma ja vuosilomakirjanpito
Maksaessaan lomapalkan tai lomakorvauksen, työantaja on velvollinen antamaan työntekijälle lomapalkkalaskelman. Laskelmasta tulee käydä ilmi lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet. Laskelma tulee antaa pyytämättä. Palkkalaskelmaan tai palkkatodistukseen voidaan sisällyttää lomapalkkalaskelman tiedot, jolloin erillistä lomapalkkalaskelmaa ei tarvitse antaa.Vuosilomapalkka, lomakorvaus ja lomaraha
Työntekijällä on oikeus saada palkkaa vuosilomansa ajalta. Jos työntekijän palkka on sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta, on työntekijällä oikeus saada tämä palkkansa myös vuosiloman ajalta. Loma-aikana työntekijällä on myös oikeus samoihin luontoisetuihin kuin työssäolonsa aikana. Tällaisia etuja voivat olla esimerkiksi puhelin- ja autoetu. Vuosilomapalkka on annettava ennen loman alkamista.Vuosiloman kuluminen ja ajankohta
Vuosilomaa annettaessa lomapäiviä kuluu yksi jokaisena arkipäivänä, myös lauantaina. Arkipäiviksi ei kuitenkaan lueta kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisen työvuoden jälkeen työntekijällä on oikeus neljän viikon lomaan ja sitä seuraavina vuosina viiden viikon lomaan (esimerkiksi neljän viikon kesäloma ja viikon talviloma.)Vuosiloman kertyminen
Työntekijä ansaitsee oikeutta vuosilomaan työtä tehdessään lomanmääräytymisvuoden aikana eli 1.4. ja seuraavan vuoden 31.3. välisenä aikana.Työssäolon veroinen aika
Vuosilomaa kerryttävänä työssäolon veroisena aikana pidetään ensinnäkin työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Tällaista aikaa ovat esimerkiksi vuosiloma ja irtisanomisaika, vaikka työntekijällä ei olisikaan tuona aikana työntekovelvoitetta.Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa tai sen aikana
Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön,työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosiloma myöhemmäksi. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai vastaavaan, jonka aikana hän on työkyvytön.