Siirry fondia.com -sivustolle
  • Etusivu
  • Toimeksiannot
  • Legal Health Check
  • Legal Insights
  • AI Lawyer

primary_areas

  • Koti
  • Haku
Sisältö koskee Suomen lainsäädäntöä.
  1. Etusivu⁠
  2. Henkilöstö⁠
  3. Vuosiloma
  1. Henkilöstö

Vuosiloma

Näytetään 1-6 artikkelia 6 artikkelista

  • Vuosilomapalkkalaskelma ja vuosilomakirjanpito

    Maksaessaan lomapalkan tai lomakorvauksen, työantaja on velvollinen antamaan työntekijälle lomapalkkalaskelman. Laskelmasta tulee käydä ilmi lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet. Laskelma tulee antaa pyytämättä. Palkkalaskelmaan tai palkkatodistukseen voidaan sisällyttää lomapalkkalaskelman tiedot, jolloin erillistä lomapalkkalaskelmaa ei tarvitse antaa.
    Lue artikkeli
  • Vuosilomapalkka, lomakorvaus ja lomaraha

    Työntekijällä on oikeus saada palkkaa vuosilomansa ajalta. Jos työntekijän palkka on sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta, on työntekijällä oikeus saada tämä palkkansa myös vuosiloman ajalta. Loma-aikana työntekijällä on myös oikeus samoihin luontoisetuihin kuin työssäolonsa aikana. Tällaisia etuja voivat olla esimerkiksi puhelin- ja autoetu. Vuosilomapalkka on annettava ennen loman alkamista.
    Lue artikkeli
  • Vuosiloman kuluminen ja ajankohta

    Vuosilomaa annettaessa lomapäiviä kuluu yksi jokaisena arkipäivänä, myös lauantaina. Arkipäiviksi ei kuitenkaan lueta kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisen työvuoden jälkeen työntekijällä on oikeus neljän viikon lomaan ja sitä seuraavina vuosina viiden viikon lomaan (esimerkiksi neljän viikon kesäloma ja viikon talviloma.)
    Lue artikkeli
  • Vuosiloman kertyminen

    Työntekijä ansaitsee oikeutta vuosilomaan työtä tehdessään lomanmääräytymisvuoden aikana eli 1.4. ja seuraavan vuoden 31.3. välisenä aikana.
    Lue artikkeli
  • Työssäolon veroinen aika

    Vuosilomaa kerryttävänä työssäolon veroisena aikana pidetään ensinnäkin työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Tällaista aikaa ovat esimerkiksi vuosiloma ja irtisanomisaika, vaikka työntekijällä ei olisikaan tuona aikana työntekovelvoitetta.
    Lue artikkeli
  • Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa tai sen aikana

    Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa  synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön,työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosiloma myöhemmäksi. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai vastaavaan, jonka aikana hän on työkyvytön.
    Lue artikkeli

Näytetään 1-6 artikkelia 6 artikkelista

  • Vuosilomapalkkalaskelma ja vuosilomakirjanpito

    Maksaessaan lomapalkan tai lomakorvauksen, työantaja on velvollinen antamaan työntekijälle lomapalkkalaskelman. Laskelmasta tulee käydä ilmi lomapalkan tai lomakorvauksen suuruus ja määräytymisen perusteet. Laskelma tulee antaa pyytämättä. Palkkalaskelmaan tai palkkatodistukseen voidaan sisällyttää lomapalkkalaskelman tiedot, jolloin erillistä lomapalkkalaskelmaa ei tarvitse antaa.
    Lue artikkeli
  • Vuosilomapalkka, lomakorvaus ja lomaraha

    Työntekijällä on oikeus saada palkkaa vuosilomansa ajalta. Jos työntekijän palkka on sovittu viikolta tai sitä pidemmältä ajalta, on työntekijällä oikeus saada tämä palkkansa myös vuosiloman ajalta. Loma-aikana työntekijällä on myös oikeus samoihin luontoisetuihin kuin työssäolonsa aikana. Tällaisia etuja voivat olla esimerkiksi puhelin- ja autoetu. Vuosilomapalkka on annettava ennen loman alkamista.
    Lue artikkeli
  • Vuosiloman kuluminen ja ajankohta

    Vuosilomaa annettaessa lomapäiviä kuluu yksi jokaisena arkipäivänä, myös lauantaina. Arkipäiviksi ei kuitenkaan lueta kirkollisia juhlapäiviä, itsenäisyyspäivää, joulu- eikä juhannusaattoa, pääsiäislauantaita eikä vapunpäivää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisen työvuoden jälkeen työntekijällä on oikeus neljän viikon lomaan ja sitä seuraavina vuosina viiden viikon lomaan (esimerkiksi neljän viikon kesäloma ja viikon talviloma.)
    Lue artikkeli
  • Vuosiloman kertyminen

    Työntekijä ansaitsee oikeutta vuosilomaan työtä tehdessään lomanmääräytymisvuoden aikana eli 1.4. ja seuraavan vuoden 31.3. välisenä aikana.
    Lue artikkeli
  • Työssäolon veroinen aika

    Vuosilomaa kerryttävänä työssäolon veroisena aikana pidetään ensinnäkin työstä poissaoloaikaa, jolta työnantaja on lain mukaan velvollinen maksamaan työntekijälle palkan. Tällaista aikaa ovat esimerkiksi vuosiloma ja irtisanomisaika, vaikka työntekijällä ei olisikaan tuona aikana työntekovelvoitetta.
    Lue artikkeli
  • Työkyvyttömyys vuosiloman alkaessa tai sen aikana

    Jos työntekijä on vuosilomansa tai sen osan alkaessa  synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön,työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada siirretyksi vuosiloma myöhemmäksi. Työntekijällä on pyynnöstään oikeus loman tai sen osan siirtämiseen myös, jos tiedetään, että työntekijä joutuu lomansa aikana sellaiseen sairaanhoitoon tai vastaavaan, jonka aikana hän on työkyvytön.
    Lue artikkeli

We law your business.

Tietosuoja⁠Tietosuoja⁠
Evästeet⁠Evästeet⁠
Käyttöehdot⁠Käyttöehdot⁠
Ota yhteyttä⁠Ota yhteyttä⁠

Copyright © Fondia 2022. All rights reserved.