Työsopimuksen päättäminen sopimalla

Yksipuoliseen päätökseen perustuva työsuhteen päättäminen edellyttää lain mukaista päättämisperustetta. Jos taas asiasta sovitaan, päättämisperuste ei tule lainkaan oikeuden harkittavaksi. Sopimusta käytetään yleensä työnantajan aloitteesta sellaisessa tilanteessa, jossa työnantaja joutuu harkitsemaan työsopimuksen irtisanomista tai purkamista. Sopimuksen etuna on, että työsuhteen päättymiseen liittyvät kysymykset saadaan ratkaistuksi kerralla ilman, että tarvitsee odottaa mahdollista oikeudenkäyntiä. Työsopimus voidaan päättää työntekijän ja työnantajan välisellä sopimuksella aina, kun työnantaja ja työntekijä ovat siitä yhtä mieltä. Sopimus voidaan tehdä joko suullisesti tai kirjallisesti. Vaikka molemmat sopimukset ovat yhtä päteviä, kirjallinen sopimus on mahdollisten näyttökysymysten vuoksi suositeltava.

Sopimuksen tarkoituksena on todeta työsuhteen päättyminen. Työsuhde voidaan sopia päättymään osapuolten parhaaksi katsomalla tavalla joko heti tai esimerkiksi irtisanomisajan kuluttua. Sopia voidaan myös siitä, tekeekö työntekijä irtisanomisaikana työtään, vai vapautetaanko hänet työntekovelvoitteesta. Erilaisten suoritusten maksuaikataulu on osapuolten vapaasti sovittavissa. Sopimuksiin otetaan usein maininta myös korvausvelvollisuudesta. Työnantaja voi sitoutua maksamaan työntekijälle esimerkiksi kuukausipalkan perusteella määritellyn kertakorvauksen.

On tavanomaista, että sopimuksissa on myös ehto, jonka mukaan kummallakaan osapuolella ei ole muita työsuhteeseen perustuvia vaatimuksia toisiaan kohtaan. Tällä tavalla voidaan varmistaa, että toinen osapuoli ei ryhdy myöhemmin oikeudenkäyntiin työsuhteeseen liittyvistä kysymyksistä. Jos työsuhteen päättymistä koskevassa sopimuksessa on sovittu työntekijälle tulevasta rahakorvauksesta, se voi vaikuttaa työntekijän oikeuteen saada työttömyyspäivärahaa. Tämä on otettava huomioon sopimusta tehtäessä.