Liikesalaisuuksien salassapito

Työntekijä ei saa työsuhteen kestäessä käyttää hyödykseen tai ilmaista muille työnantajan liikesalaisuuksia.

Liikesalaisuuden ilmaisukielto on voimassa suoraan työsopimuslain nojalla. Lain mukainen salassapitovelvollisuus rajoittuu työsopimussuhteen kestoaikaan, joten työsuhteen päättyessä päättyy myös työntekijän salassapitovelvollisuus. Salassapitovelvollisuus jatkuu työsuhteen päättymisen jälkeen vain, jos työntekijä on saanut tiedot oikeudettomasti. Mikäli liiketoimintaan liittyy salassa pidettävää tietoa, on syytä sisällyttää työsopimukseen salassapitolauseke tai tehdä erillinen salassapitosopimus [Salassapitosopimus], jolla voidaan sopia salassapitovelvollisuudesta myös työsuhteen päättymisen jälkeen.

Työsopimuslaissa ei ole täsmällisesti määritelty liikesalaisuuden sisältöä. Lain perusteluissa on todettu, että liikesalaisuudet voivat olla muun muassa taloudellisia tai teknisiä tietoja tai tietoja työnantajan työmenetelmistä, tietokoneohjelmista, tuotantomääristä, kaavoista ja asiakasrekistereistä. Salaisuudella on oltava todellista merkitystä työnantajalle.

Liikesalaisuuden ilmaisukiellon rikkonut työntekijä on velvollinen korvaamaan työnantajalle aiheuttamansa vahingon. Työntekijän ohella korvauksesta on vastuussa se, jonka hyväksi liikesalaisuuksien ilmaiseminen on tapahtunut, esimerkiksi työnantaja, jolle työntekijä on siirtynyt. Edellytyksenä on lisäksi, että tiedot käyttöönsä saanut on joko tiennyt tai hänen olisi pitänyt tietää, että työntekijä on rikkonut salassapitovelvollisuuttaan.

Liikesalaisuuden rikkominen on rikoslaissa määritelty rikos vielä kaksi vuotta työsuhteen päättymisen jälkeenkin. Työntekijää voidaan rangaista, jos hän on oikeudettomasti ilmaissut toiselle liikesalaisuuden tai käyttänyt hyödykseen liikesalaisuutta hankkiakseen itselleen tai toiselle taloudellista hyötyä tai vahingoittaakseen toista.