Palkan ulosmittaus ja kuittausoikeus
Ulosottoviranomainen voi antaa työnantajalle työntekijää koskevan maksukiellon. Työnantaja on tällöin velvollinen tekemään työntekijän palkasta kunakin palkanmaksukautena maksukiellon mukaisen ulosottopidätyksen ja suorittamaan määrän ulosottoviranomaiselle. Maksukielto sisältää ohjeet ulosottopidätyksen laskutavasta. Jos työnantaja ei suorita pidätystä asianmukaisesti, pidätettävä määrä voidaan panna työnantajan maksettavaksi.
Jos työnantajalla on saatava työntekijältä, työnantajalla on lähtökohtaisesti oikeus kuitata oma saatavansa työntekijän ulosmittauskelpoisesta palkasta. Saatava voi olla esimerkiksi työnantajalta otettua lainaa, työnantajalta suoritettuja ostoja tai vahingonkorvausta. Lomarahat, luontoisedut, provisiot ja erilaiset palkkiot ovat palkkaa, joten kuittaus voidaan tehdä myös niistä.
Kuittausta on vaadittava työntekijältä etukäteen. Vaatimuksen esittämisen jälkeen työnantaja voi kuitata saatavansa työntekijän suostumuksesta riippumatta.
Työntekijän suojaksi on kuitenkin laissa muutamia pakottavia ehtoja. Tärkein ehto on, että kuitattavien saatavien tulee olla vastakkaisia (eli saatavan velkoja on vastasaatavan velallinen), ja samanlaatuisia (esim. rahavelka), kuittaukseen käytettävän saatavan tulee olla perimiskelpoinen (saatavasta voitaisiin antaa oikeudenkäynnissä suoritustuomio eli saatava on mm. pätevä ja erääntynyt), eikä palkasta saa kuitata enempää kuin mitä palkasta ulosottolain mukaan saa ulosmitata. Tämän vuoksi työnantajan tulee ennen kuittausta selvittää työntekijän elätettävien määrä sekä laskea ulosottopidätyksen määrä, suojaosuus ja tuloraja.
Määräajoin maksettavasta palkasta voidaan kuitata siis
1. enintään kaksi kolmasosaa velallisen suojaosuuden ylittävästä nettopalkasta,
2. yksi kolmasosa palkasta, jos palkka on suurempi kuin kaksi kertaa velallisen suojaosuuden määrä, tai
3. yhtä kolmasosaa suurempi asetuksella erikseen määritelty osuus palkasta, jos palkka on suurempi kuin neljä kertaa velallisen suojaosuuden määrä tai enemmän. Palkasta voidaan kuitata kuitenkin enintään puolet.
Jos palkka on pienempi kuin suojaosuus, siitä ei voi kuitata mitään.
Pienituloisten perheellisten suojaamiseksi ulosotossa on vahvistettu ns. suojaosuus, joka jää joka tapauksessa ulosmittauksen ulkopuolelle. Suojaosuuden määrä määritellään laissa ja se tarkistetaan oikeusministeriön asetuksella vuosittain. Suojaosuus lasketaan kertomalla päiväkohtainen suojaosuus niiden päivien lukumäärällä, jolta pidätyksen kohteena oleva palkka tai muu tulo maksetaan. Jos palkka tai muu tulo maksetaan kalenterikuukaudelta, päivien lukumäärä on aina 30.
Muusta kuin määräajoin maksettavasta palkasta voidaan pääsääntöisesti kuitata yksi kolmasosa kustakin palkkaerästä.
Työnantaja voi laskea ulosmitattavan (kuitattavan) palkkaerän maksukieltolaskurilla.
Kuittausrajoitukset koskevat vain ulosmittauksen alaisia palkkaeriä. Ulosmittauksen ulkopuolelle jäävät palkkaerät voidaan kuitata kokonaisuudessaan. Erilaisia kulukorvauksia, kuten työmatkakustannuksista maksettavia korvauksia, ei pidetä palkkana, joten työnantaja voi kuitata niitä vapaasti, kunhan kohtuullinen osuus jätetään työntekijälle.