Vuorotteluvapaa
Vuorotteluvapaalla tarkoitetaan järjestelyä, jossa työntekijä määräaikaisesti vapautetaan työsuhteeseen kuuluvien tehtävien suorittamisesta ja jossa työnantaja samalla sitoutuu vastaavaksi ajaksi palkkaamaan työntekijän sijaiseksi työttömän työnhakijan.
Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että henkilö on ennen vuorotteluvapaan alkamista ollut työssä vähintään 20 vuotta. Jos henkilö on aiemmin saanut vuorottelukorvausta, työssäoloaikaa on oltava vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä. Lisäksi edellytetään, että vuorottelijan työssäolo ja työsuhde samaan työnantajaan on yhdenjaksoisesti kestänyt välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 13 kuukautta.Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan tätä säännöstä sovellettaessa työssäoloon. Vuorotteluvapaalle jäävälle on myös asetettu työeläkelainsäädäntöön sidottu yläikäraja.
Työnantajan tulee tehdä vuorottelijan kanssa kirjallinen vuorottelusopimus, jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan sijaisen vuorotteluvapaan ajaksi. Tämä sopimus sekä sijaisen työsopimus on toimitettava ennen vuorotteluvapaan alkamista ja pidentämistä tai viipymättä sen jälkeen työ- ja elinkeinotoimistolle.
Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 100 kalenteripäivää ja enintään 180 kalenteripäivää.
Vuorotteluvapaan pidentämisestä on sovittava kaksi kuukautta ennen sovitun vuorotteluvapaan päättymistä.
Sijaiseksi on palkattava sellainen työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä oleva, joka on ollut työttömänä yhtäjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkua edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Sijaiseksi palkattavan on oltava työttömänä työnhakijana välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkua. Tähän pääsääntöön on joitain poikkeuksia, jotka koskevat alle 30-vuotiaita tai yli 55-vuotiaita työttömiä työnhakijoita.
Työntekijä ei voi keskeyttää vuorotteluvapaataan vapaasti, vaan vapaan ennenaikaisesta päättymisestä tai tilapäisestä työhön paluusta on sovittava työnantajan ja vuorottelijan välillä.
Vuorottelijalla on oikeus vuorotteluvapaan päätyttyä palata ensisijaisesti aikaisempaan työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, on vuorottelijalle tarjottava aikaisempaa työtä vastaavaa työsopimuksen mukaista työtä ja jos tämäkään ei ole mahdollista, muuta sopimuksen mukaista työtä.
Vuorotteluvapaan ajalta vuorottelijalla on oikeus saada kansaneläkelaitokselta tai työttömyyskassalta vuorottelukorvausta.