Joustotyöaika

Joustotyöaika mahdollistaa työajan vapaamman sijoittelun itsenäisessä asiantuntijatyössä, kun työnantaja ja työntekijä voivat sopia säännöllisen työajan sijoittamisesta ja pituudesta työaikalaista tai työehtosopimuksesta poiketen. Joustotyöajassa viikoittainen säännöllinen työaika voi tasoittua keskimääräiseksi enintään 4 kuukauden tasoittumisjakson aikana. Joustotyöaika voidaan ottaa käyttöön, jos vähintään puolet työntekijän tehtävistä on sellaisia, joiden osalta työntekijä voi päättää työnteon ajasta ja paikasta.

Joustotyöaika edellyttää kirjallista sopimusta työnantajan ja työntekijän välillä. Sopia tulee työskentelypäivistä, viikkolevon sijoittamisesta, mahdollisesta kiinteästä työajasta (aika, jolloin työntekijältä edellytetään tavoitettavuutta tai läsnäoloa työpaikalla) sekä sovellettavasta työajasta joustotyöajan mahdollisesti päättyessä. Joustotyöaikaa koskeva sopimus voidaan irtisanoa puolin ja toisin päättymään kulumassa olevaa tasoittumisjaksoa seuraavan jakson loppuun.

Joustotyöajassa ylityön muodostuminen on lähtökohtaisesti poikkeuksellista, koska työntekijä määrää työnteon ajankohdista pääosin itsenäisesti. Joustotyöaikaa tekevälle työntekijälle voi syntyä ylityötä vain, jos työntekijä työskentelee työnantajan nimenomaisesta määräyksestä vapaapäivänään taikka työpäivänään yli 8 tuntia vuorokaudessa.

Myös joustotyöajassa työnantajalla on oikeus määritellä työntekijän tehtävät ja niitä koskevat tavoitteet. Työntekijä puolestaan määrittelee pääosin työnteon ajankohdan sekä työn suorittamispaikan. Esimerkiksi myyntityössä töiden aikataulu voi määräytyä asiakassopimusten ja asiakkaiden tarpeiden perusteella, kunhan työn tekemisen aikataulu jää pääosin työntekijän itsensä määriteltäväksi.