Kansainvälinen kauppalaki (CISG)

YK:n kansainvälistä tavaran kauppaa koskeva yleissopimus eli Convention on Contracts for the International Sale of Goods (CISG) on solmittu Wienissä vuonna 1980. CISG tunnetaan myös nimellä kansainvälinen kauppalaki ja sitä voidaan pitää kompromissina eri oikeusjärjestelmistä. Yleissopimusta noudattaa yli 50 valtiota.

Lähtökohtaisesti CISG:iä sovelletaan, jos osapuolilla on liikepaikka eri valtioissa ja sopimus sitoo kyseisiä valtioita. Milloin sopimuksen ehdon mukaan on sovellettava Suomen lakia, sopimukseen sovelletaan CISG:n määräyksiä, ellei soveltamista ole nimenomaisesti suljettu pois. Jos sopimukseen taas on sovellettava Englannin lainsäädäntöä, ei CISG tule sovellettavaksi, koska Iso-Britannia ei ole ratifioinut CISG:iä. Pohjoismaista olevien kauppakumppanien väliseen kauppaan CISG ei tule sovellettavaksi.

Yleissopimuksen määräykset ovat pääosin tahdonvaltaisia eli sopimuskumppanit voivat sopia myös jonkun kansallisen lain soveltamisesta. Syynä CISG:n poissulkemiseen voi olla juuri se, että sopijapuolen liikepaikan kotivaltio ei ole ratifioinut konventiota tai jos sopijapuoli katsoo CISG:n mukaisen vastuun olevan hänen etunsa vastainen.

CISG:iä ei sovelleta kuluttajakauppaan. Myös eräät muut kaupan muodot, kuten esimerkiksi pakkohuutokauppa, huutokauppa ja juoksevien sitoumusten kauppa on rajattu soveltamisalan ulkopuolelle. Ulkopuolelle jäävät myös tapaukset, joissa tilaaja toimittaa suurimman osan tilattavaan tavaraan tarvittavista aineista.

CISG:iin liittyneet valtiot ovat voineet tehdä liittyessään tiettyjä varaumia, jolloin kauppaan sovelletaan CISG:n sijaan kansallista lainsäädäntöä. Eräät maat ovat esimerkiksi tehneet varauman, jonka mukaan sopimus tulee tehdä kirjallisesti.

Tarkempi tutustuminen CISG:n on suositeltavaa, jos kauppaa tehdään ulkomaalaisten sopimuskumppanien kanssa. Kauppalaissa ja oikeustoimilaissa sekä CISG:ssä on paljon samaa, mutta erojakin löytyy. Merkittävin eroavuus löytyy vahingonkorvausseuraamuksen osalta. CISG ei Suomen kauppalain tavoin erottele korvattavia vahinkolajeja välittömiin ja välillisiin vahinkoihin. Vahingonkorvaus sopimusrikkomustilanteessa kattaa kaiken ennakoitavissa olevan vahingon. Vahingonkorvausvastuu syntyy, jos rikkonut osapuoli ei voi näyttää, että kysymyksessä on ollut ylivoimainen este (Force Majeure). CISG ei myöskään sisällä kauppalain mahdollistamaa vahingonkorvauksen kohtuullistamista. Korvausvastuun rajoittaminen sopimuksella on siis erityisesti kansainvälisissä sopimuksissa suotavaa.